TimoUotila1 Elämän tragikomediaa

Ennen koululomat jatkuivat elokuun loppuun

  • 1. Timo Uotila pihalla Puistolassa 1950-luvulla.
Kuva: Gunnar Uotila
    1. Timo Uotila pihalla Puistolassa 1950-luvulla. Kuva: Gunnar Uotila
  • 2. Leikkipaikkamme ”Fuurman” oli rotkossa kiviaidan vieressä Wanhan Puistolan Harjutiellä.
Kuva: Timo Uotila
    2. Leikkipaikkamme ”Fuurman” oli rotkossa kiviaidan vieressä Wanhan Puistolan Harjutiellä. Kuva: Timo Uotila
  • 3. Kotimme Puistolan Harjutiellä 1950-luvulla. Kuva: Gunnar Uotila
    3. Kotimme Puistolan Harjutiellä 1950-luvulla. Kuva: Gunnar Uotila

# Euroopassa elokuu on varsinainen lomakuu. Niin oli Suomessakin ”vanhaan hyvään aikaan”. Entisinä aikoina koulujen kesäloma käsitti kesäkuun, heinäkuun ja elokuun alusta loppuun. Mutta silloinpa käytiin koulussa ja työssä kuutena päivänä viikossa.

   Kun lueskelen vanhoja päiväkirjojani, huomaan, että kasvioiden valmistaminen oli elokuun lopun viimeisten lomaviikkojen huolen aiheena. Kasveja piti prässätä tietty määrä ja merkitä kasviarkin oikeaan alakulmaan lipulle tiedot kustakin kasvista. Jotkut oppilaat taas valmistautuivat ehtolaiskuulusteluihin.

   Meidän Helsingin Puistolan poikajengillämme oli yhteinen leikkipaikka pihamme eteläisessä laidassa kiviaidan viereisessä rotkossa. Sinne me olimme valmistaneet luonnonkivistä ja tikuista ”kaupunkimme”. Autot olimme itse veistäneet puusta. Ostoleluja ei juuri ollut.

   Olimme jakaneet toisillemme maailman maita, joiden nimissä esiinnyimme siellä leikkipaikalla. Meistä vanhin Matti oli saanut maakseen Suomen, Timo Ruotsin, Pertti Norjan, Ilkka Tanskan ja/tai Ranskan, Seppo Itävallan. Ryhmän ”ulkojäsenillä” ei ollut tällaisia ”omia maita”.  Vähitellen jaoimme toisillemme koko maapallon maat. Matti sai Ison-Britannian siirtomaineen, Timo koko Amerikan mantereen ja Ilkka Ranskan siirtomaineen jne.

   Matilla ja Timolla oli siellä leikkirotkossa myös ”liittovaltio” Fuurman-Wuo. Tuota leikkipaikkaa nimitimme yleisesti ”Fuurmanniksi”. Esiinnyimme ”omien  maidemme” nimissä kilpaillessamme vaikkapa pikajuoksuissa, kuulantyönnössä tai seiväshypyssä.

   Valmistin käsin kirjoitettua sanomalehteä nimeltä ”Viime tiedot”. Kun siinä kerrottiin urheilukilpailuista, kilpailijat tulivat jokaisen ”omasta maasta”.  Viime tietojen uutisissa tuloksissa mainittiin ”oikean henkilön” nimi suluissa etukirjailmella tuon ”maanimen” jälkeen. 

   Tässä ovat tulokset kuulakisasta, jopa pidettiin kesäloman päätteeksi 31.8.1954: 1. M. Rochell (M) 12.52, 2. F. Fuurman (T) 10.65, 3. P. Hogren (S) 10.25, 4. A. Pers (I) 7.18.

 

# Tässä on otteita päiväkirjasta viimeiseltä kesälomaviikolta 1954:

   Ke 25.8. Heitimme metsässä Ilkan kanssa minun puupölkystä sahaamaani kiekkoa. Pekka ja Martti olivat sienessä. Pekka putosi vintin portaissa.

   To 26.8. Illalla valmistin ”Viime tietoja” ja kuuntelin radiosta selostuksia EM-kisoista. Isä, Ilkka ja Pekka olivat elokuvissa ulkoilmaesityksessä.

   Pe 27.8. Olin isän kanssa kaupungilla Ajanmiehen alennusmyynnissä. Ostin myös kopiointipaperia ”Viime tietojen” tekoon. Hoidin Lauraa, joka sekoitti huonettani. Voitto Hellstén voitti EM-hopeaa (400 m 47,0).

   La 28.8. Tervasimme kattoa. Se kävi vaikeaksi, kun ilma viileni. Urakan jälkeen riitti siivoamista. Radiossa kuulin, että Eeles Landström voitti seipään EM:n.

   Su 29.8. Äiti ja isä kävivät naapurissa hautajaisissa. Lämmitin ruokaa ja katoin pöydän. Syötin myös pöydässä Lauraa, kun vanhemmat olivat poissa.

  Ma 30.8. Valmistimme Ilkan kanssa ahkerasti kasvioita. Välillä kävin saunassa veivaamassa käsikäyttöistä pesukonetta. Matti ja Seppo kävivät leikkimässä ”Fuurmannilla”.

Kuvat:

1.

Timo Uotila Puistolan pihassa 1950-luvulla. Kuva: Gunnar Uotila

2.

Leikkipaikkamme ”Fuurman” oli rotkossa kiviaidan vieressä Wanhan Puistolan Harjutiellä.

Kuva: Timo Uotila

3.

Kotimme Puistolan Harjutiellä 1950-luvulla. Kuva: Gunnar Uotila

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Pekka Iiskonmaki

Silloin käytiin lauantaisin koulua. Nyt vain viitenä päivänä viikossa.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Pekka Iiskonmäki, #1.
Silloin tosiaan käytiin koulussa ja töissä lauantaisinkin. Koko elokuu oli lomaa koulusta.

Minusta koululaisten ja työpaikkojen lomat olisi siirrettävä siten, että elokuu olisi loppuun saakka lomakautta. Elokuu on Euroopassa yleinen lomakuu. Suomelle koituu monenlaista vahinkoa siitä, että me olemme lomalla heinäkuussa, jolloin Euroopassa työskennellään. Elokuussa me taas olemme töissä, kun Eurooppa lomailee. Tästä syntyy kahden kuukauden "häiriöaika" liike-elämälle ja muulle.

Pekka Iiskonmaki

#2
Suomi on suurvalta ja kulkee omia valtateitään.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #3

Pekka Iiskonmäki, #3.
Niinhän Suomi luulee olevansa "suurvalta" monissa asioissa. Tämä lomien sijoittelu on yksi asia, jolla Suomi voisi hiukan parantaa asemaansa varsinkin Euroopan markkinoilla.

Toinen paha aikatauluhäiriö syntyy siitä, että Suomessa kellot käyvät tuntia edellä EU:n ydinalueita. Meillä työt lopetetaan ennen kuin Keski-Euroopan suurfirmoissa aletaan ennen työpäivän päättymistä tehdä tilauksia. Ne tilaukset eivät tule Suomeen, jossa puhelinvastaaja kertoo, että työpäivä on jo päättynyt: "Soittakaa huomisaamuna (tai karmeimmassa tapauksessa) viikonlopun jälkeen!"

Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #4

#4
Olen huomannut tämän saman. Lisäksi aivan omat sovellutukset EU -lainsäädännöstä.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Pekka iiskonmäki, #5.
Meillä on tosiaan vaikka kuinka omia EU-lakisovellutuksia. Haittaa tuottaa myös se, että suomen kieli on niin erilainen ja omalaatuinen.