TimoUotila1 Elämän tragikomediaa

Ennen koko elokuu oli koululomaa

  • Kuva 1: Lapsuudenkotimme Puistolassa. Kuva: Gunnar Uotila.
    Kuva 1: Lapsuudenkotimme Puistolassa. Kuva: Gunnar Uotila.
  • Kuva 2: Muistiinpanoja auringonpimennyksestä 30.06.1954.
    Kuva 2: Muistiinpanoja auringonpimennyksestä 30.06.1954.
  • Kuva 3: Timo Uotila hyppää seivästä Helsingin Puistolassa. Kuva: Gunnar Uotila.
    Kuva 3: Timo Uotila hyppää seivästä Helsingin Puistolassa. Kuva: Gunnar Uotila.

Ennen vanhaan sanottiin, että opettajien ammatissa on kolme mahtavaa etua – nimittäin kesäkuu, heinäkuu ja elokuu. Nyt tuo ei enää pidä lainkaan paikkansa, koska koulujen syyslukukausi alkoi elokuun 8. päivänä. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen koululaiset ovat kesälomalla vain elokuun ensimmäisen viikon ja ahertavat sitten kolme elokuun monesti helteistä viikkoa.

   Tällainen aikataulu ei ole hyvä EU-Suomelle. Euroopassa elokuu on varsinainen lomakuu. Oy Suomi Ab sen sijaan on lomalla heinäkuussa, joka on Euroopan ytimissä kuukausista kaikkein kiireisin, koska kaikki tärkeät asiat pyritään saamaan valmiiksi ennen kesälomia. Sen olemme huomanneet, kun Suomen uusi hallitus on joutunut EU-puheenjohtajana järjestämään heinäkuussa Finlandia-talossa harva se päivä tärkeitä kokouksia.

   Kun sitten eurooppalaiset turistit pyrkivät Suomeen lomalle elokuussa, monet kesälomakeskukset ovat jo lopettaneet toimintansa tältä kaudelta. Merkittävät turismitulot jäävät saamatta.

   Kun muistelemme vanhoja hyviä kolmen kuukauden kesäloma-aikoja, kannattaa kyllä huomata, että tuolloin töitä tehtiin ja koulua käytiin kuutena päivänä viikossa. Lauantai oli työ- ja koulupäivä.

 

Asuimme Puistolassa Harjutien (nyk. Karrintie) mäessä, josta isäni oli ostanut talon ja tontin v. 1937. Sotien jälkeen ei ollut televisiota, ei tiski- eikä pesukoneita. Saunamökki lämmitettiin haloilla eikä nappia painamalla. Tarpeilla käytiin pihan perällä puuceessä. Kuvaveistäjäisäni Gunnar Uotila yritti epäsäännöllisillä tuloillaan elättää kuusihenkistä perhettä, johon lapsina kuuluivat minun lisäkseni nuoremmat veljeni Ilkka ja Pekka sekä pikkusiskomme Laura.

 

Käsissäni on päiväkirjani vuodelta 1954, jolloin asuin Puistolassa ja kävin junalla koulua Ressussa Helsingin Kalevankadulla.

   Alkukesän mielenkiintoisin tapahtuma minun mielestäni oli melkein täydellinen auringonpimennys 30.6.1954. Seurasin tuota näytelmää Puistolassa ja piirsin pimennyksen vaiheista kuvasarjan.

   Mitä sitten puuhailimme Puistolassa elokuun kolmella viimeisellä viikolla, jolloin silloinen kesäloma jatkui täyttä päätä? Tässä on muutamia merkintöjä.

 

Su 08.08.1954

Hoitelin pikkusisko Lauraa (1 v.) ja sahasin hirttä [ilmeisesti isän veistoksia varten]. Isä rakensi laskettavat portaat vintille. Nousimme vintin kautta katolle.

Ma 09.08.1954

Nostelin levyjä vintille, jonne rakennetaan lattiaa. Valmistin käsin kopiopaperilla monistetun Ilta-Lehden. Laskimme Ilkan kanssa mäkiautolla. Aulikki ja Martti tulivat leikkimään Pekan kanssa. Äiti keräsi pihassa marjoja. Illalla olin isän, Ilkan ja Pekan kanssa sienessä.

Ti 10.08.1954

Aamulla jouduin veivaamaan pesukonetta [joka ei toiminut sähköllä]. Ilkka kävi kaupassa kantamassa tavaraa. Veivasin taas uudelleen pesukonetta. Lopulta veivi katkesi. Martti toi ”lentävän lautasen”, jolla hän leikki Ilkan ja Pekan kanssa. Pelasin Ilkan kanssa golfkisan. Voitin 66-111. Illalla luin vintillä vanhoja lehtiä. Kuuntelin radiosta Reino Helismaan hupailun Kultamöhkäle.

Ke 11.08.1954

Aamupäivällä hoidin Lauraa, kun äiti oli kaupassa. Pekka oli kipeänä ja oksenteli. Illalla juoksin kaksi mailia aikaan 13.08,4. Illalla lueskelimme Ilkan kanssa Urheilun Pikkujättiläistä ja naureskelimme.

To 12.08.1954

Aamulla kävin kaupassa. Kotimatkalla tapasin Pertin. Lähdimme Hakunilan kallioille. Kiipeilimme jyrkillä rinteillä ja keräsimme muutamia sieniä. Otimme myös joitakin kasveja koulun kasvioomme. Palasimme Puistolaan. Meille tuli vieraaksi äidin veljen perhe. Pelasimme mm. koronaa ja juoksimme viestiä. Illalla kirjailija Otto Varhia tuli vierailulle.

Pe 13.08.1954

Aamulla ryhdyin keräämään erääseen vihkoon tietoja urheiluennätysteni kehityksestä. Illalla ajoimme kilpaa mäkiautolla ja sahasimme hirsiä. Lauran silmä oli turvoksissa. Siihen oli pistänyt jokin hyönteinen. Äiti yritti ottaa selvää, voiko marjoja keittää alumiiniastioissa. Illalla katselin kuuta ja tähtiä ja luin Seuratavat-kirjaa.

La 14.08.1954

Hoitelin Lauraa. Sitten nostelin isän kanssa rakennushirsiä pinoon. Vaihdoin isän ja Ilkan kanssa pyörääni uudet polkimet.  Illalla oli sauna.

Su 15.08.1954

Korjailin pyörääni. Söimme kaalikääryleitä. Aioimme mennä Palokunnan juhliin, mutta alkoi sataa. Lähdin Ilkan kanssa katsomaan stadionille Suomi-Ruotsi-futismaaottelua. [Suomen joukkueessa pelasi mm. mainioista liukutaklauksistaan kuuluisa ja näyttelijänäkin tunnettu Åke Lindman.] Suomi hävisi 1-10. Koko ajan satoi. Tulimme märkinä kotiin bussilla. Illalla luin Saima Harmajan runoja. Isä kävi illalla elokuvissa.

Ma 16.08.1954

Hoidin Lauraa, kun äiti oli kaupassa. Hyppäsin pihassa seivästä. Pidimme metsässä poikien kesken jalkapallon taitokilpailun ”William’s Cupin”. Tulokset: 1. Seppo 22 pistettä, 2. Matti 14 p, 3. Timo 13 p, 4. Ilkka 5. Lajit olivat rajaheitto, pomputtelu jaloin, 100 metrin juoksu, pomputtelu päällä ja pujottelu. Äiti oli illalla elokuvissa [ilmeisesti Kino Puistolassa].

Ti 31.08.1954

Aamulla kirjoitin kasvioon nimilippuja. Veivasimme pesukoneen kahvaa, Ilkka 15 minuuttia, minä 32 minuuttia yhdellä kädellä. Matti tuli paikalle. Pidimme kuulantyöntökilpailun: 1. Matti 13,52, 2. Timo. 3, Seppo, 4. Ilkka. Helismaan Artokin käväisi paikalla. Ilkka valmisteli myös illalla kasviherbaariotaan. Oli koulun viimeinen kesälomapäivä.

Ke 01.09.1954

Aamulla pukeuduin Ressu-koulun avajaisiin. Heitin vielä tikkaa, ennen kuin lähdin bussilla Ilkan kanssa keskustaan. Saimme luokan puiston puolelta käytävän päästä. Rukouksen piti lehtori Olavi Castrén, avajaispuheen rehtori Eino Cederberg. Saimme lukujärjestyksen ja pääsimme kotiin. Koulun jälkeen lueskelin Ilta-Sanomia Kaisaniemessä. Pekka aloitti Puistolan kansakoulun 1. luokalla. Illalla nostelin painoa ja otin juoksulenkin.

 

Kuva 1: Lapsuudenkotimme Puistolassa. Kuva: Gunnar Uotila.

Kuva 2: Muistiinpanoja auringonpimennyksestä 30.06.1954.

Kuva 3: Timo Uotila hyppää seivästä Helsingin Puistolassa. Kuva: Gunnar Uotila.

Julkaistu Koillis-Helsingin Lähitieto-lehdessä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Tässä kerrotaan 1950-luvun elämästä. Mutta samalla otetaan kantaa Suomen nykyisiin lomakäytäntöihin. Mielestäni koulujen kesälomat olisi siirrettävä myöhemmäki eli alkamaan juhannuksena ja jatkumaan elokuun loppuun. Tänä vuonnna elokuun säät ovat olleet pilvisiä, tuulisia ja sateisia. Mutta keskimäärin elokuu on lämpimämpi kuin kesäkuu.

Ja ennen kaikkea: elokuu on EU:n lomakuu - ja Suomihan on EU:n jäsen.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Aivan varmasti olisi mahdollista peruskoulussa pitää kolmen kuukauden kesäloma.

Miksi koulupäivä, varsinkin alaluokilla on niin lyhyt?! Kun on kouluun kerran herätty, niin ollaan siellä sitten vähän pitempään. Tunninkin pidennyksellä päivässä kuitataan vuoden mittaan hyvinkin kolmen kuukauden kesäloma.

Miksi suunnitellaan peruskouluun lisävuotta kun kerran työssäkäyntiaikaa pyritään toisesta päästä lisäämään?
Joka käyttää nykyisen peruskoulun oppiajan todella hyväkseen on se aivan riittävä opetussuunnitelman asioiden oppimiseen. Joka taas ei viihdy koulussa ja halua opiskella ei hänelle mahdollinen lisävuosi merkitse yhtään mitään.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Pertti Rampanen, #2:
"Miksi koulupäivä, varsinkin alaluokilla on niin lyhyt?! Kun on kouluun kerran herätty, niin ollaan siellä sitten vähän pitempään. Tunninkin pidennyksellä päivässä kuitataan vuoden mittaan hyvinkin kolmen kuukauden kesäloma."

Olen samaa mieltä. Lyhyt koulupäivä on ongelmallinen varsinkin perheissä, joissa molemmat vanhemmat ovat töissä. Oppilaiden pitäisi voida jatkaa oleskelua koululla jonkinlaisessa iltapäiväkerhossa.

Puoli vuosisataa sitten tilanne oli sikäli erilainen, että myös lauantaisin käytiin töissä ja koulussa. Se selittää osaltaan koulujen kesäloman lyhentämistä.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Totta kai Suomi saa päättää omista aikatauluistaan, mutta EU:n jäsenenä Suomen kannattaa elää samassa tahdissa kuin muut unionin jäsenmaat.

Koska EU:ssa elokuu on lomakuu, kaikki tärkeät ja kiireelliset asiat pyritään hoitamaan ennen lomalle lähtöä. Siksi juuri heinäkuu on Euroopan kansainvälisessä toiminnassa korkeapaineen aikaa. Muistamme hyvin, miten EU-puheenjohtajamaa Suomi joutui nyt heinäkuussa 2019 järjestämään Finlandia-talossa ministerikokouksia harva se päivä.

Jos Oy Suomi Ab on lomalla heinäkuussa, putoamme ulos tärkeistä kansainvälisistä päätöksistä. Kun sitten palaamme työpaikalle elokuussa, EU:n ytimissä ollaan lomalla. Asiat eivät edisty taaskaan minnekään. Nykyinen rytmi tuottaa Suomen kansainvälisille toiminnoille kahden kuukauden luppoajan, heinäkuun ja elokuun. Jos olisimme EU-rytmissä, luppoaikaa ei tulisi ollenkaan.

Käyttäjän JukkaKivimki kuva
Jukka Kivimäki

Vähänpä sillä Suomen peruskoulun kesäkeskeytyksen ajoituksella on tekemistä sen kanssa, milloin EU virkamieskuntamme lomailee. Kellä Brysselissä on mukana peruskouluikä lapsia, niin lasten lomat menee Brysselin mukaan. Kellä ei kouluikäisiä lapsia ole, saa lomailla silloin kun asia itselle ja työnantajalle sopii. Lomakausi on Suomessa toukokuusta alkaen syyskuun loppuun.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Jukka Kivimäki, #5:
"Vähänpä sillä Suomen peruskoulun kesäkeskeytyksen ajoituksella on tekemistä sen kanssa, milloin EU virkamieskuntamme lomailee."

Koulujen kesäloman ajankohta on vain yksi elementti tässä lomien sijoittelussa. Suomessa lomat voidaan tosiaan pitää toukokuusta syyskuun loppuun. Mutta yleisesti voidaan sanoa, että Oy Suomi Ab on lomalla heinäkuussa. Euroopassa eli Suomen kannalta taloudellisesti meille tärkeimmissä maissa yleinen lomakuu on elokuu. Tästä aiheutuu häiriöitä ja pitkiä luppoaikoja. Ongelma ei koske vain kontakteja Brysselin EU-joukkoihin vaan melkein kaikkiin firmoihin.

Tämän blogin suosituimmat