TimoUotila1 Elämän tragikomediaa

Sankaruus ja onnenkantamoiset pelastivat Suomen 1939-1945

  • Marko Mannilan sotakirjat.
    Marko Mannilan sotakirjat.

Sankaruus ja onnenkantamoiset pelastivat Suomen 1939-1945

# Suomi taisteli toisen maailmansodan yhteydessä kolme erillistä sotaa. Talvisodassa vastassa oli Stalinin Neuvostoliitto mutta myös Hitlerin Saksa, koska nuo kaksi diktaattoria olivat elokuussa 1939 Molotov-Ribbentrop-sopimuksella jakaneet itäisen Euroopan keskenään. Suomi jäi Stalinille, mutta voi hyvin sanoa, että Suomi taisteli sekä Stalinia että Hitleriä vastaan ehtimättä juuri saada tukea lännestä.

   Jatkosodassa asetelmat olivat muuttuneet. Suomi sai Saksalta ”asevelitukea” talvisodan vääryyksien oikaisemiseksi. Suomi siis taisteli Stalinia vastaan. Mutta ennen pitkää Suomi sai tässä asetelmassa vastaansa länsivallat ja lopulta myös Yhdysvallat. On suuri ihme, että Suomi selvisi näinkin hyvin.

   Lapin sodassa Suomi joutui yhdessä hetkessä kääntämään aseensa Hitleriä vastaan. On uskomatonta, että Suomi selvisi kuiville tuostakin karmeasta urakasta.

   Näihin Suomen sotiin liittyy suuri määrä yksittäisiä sotaoperaatioita ja sankaritarinoita ja suoranaisia arvoituksia. Niistä on sotahistoriaa harrastava journalisti ja viestintäalan ammattilainen Marko Mannila (s. 1962) koonnut kaksi kiehtovaa teosta: Sotiemme sankaritarinat (Escrito 2017) ja Sotiemme suuret arvoitukset (Escrito 2018). https://www.adlibris.com/fi/kirja/sotiemme-sankaritarinat-9789526859026

 

# Suomi ei olisi selvinnyt näin hyvin ilman sotiemme sankaritekoja. Marko Mannila on perusteellisen historiallisen tutkimustyön ja haastattelujen pohjalta kirjoittanut mielenkiintoisen ja vetoavan teoksen suomalaisten sotilaiden onnistuneista sotaoperaatioista.  Kirjan 20 tositarinaa kertovat sotilaiden rohkeudesta, päättäväisyydestä ja luovuudesta.

   Lemetin mottitaisteluissa jääkäreistä tuli vihollisen silmissä myyttisiä, valkoisia aaveita, jotka hiipivät asemiin, tuhosivat ja katosivat. Rohkeutta vaati myös retki rintaman taakse huoltokaupunkiin, jonka sissimme pyyhkivät kartalta kahdessa tunnissa. Lavansaaressa moottoriveneet lipuivat röyhkeästi väärällä tunnuksella vihollisen satamaan ja upottivat suuren tykkiveneen.

   Kitilän motin vartijat osoittivat sitkeää päättäväisyyttä väijyessään yö yön perään vihollisen huoltokaravaaneja edustalla. Tolvajärvellä everstiluutnantti Pajari johti epäröimättä kokemattomat ja alivoimaiset suomalaiset hyvin varustetun vihollisen kimppuun ja voitti.

   Luovuus näkyi Vuosaaren pelloilla palavissa kokoissa, jotka oli sytytetty vihollisen pommikoneiden hämäämiseksi. Valtaosa Helsinkiin tarkoitetuista pommeista putosikin pitkin peltoja.

   Nykyään puhutaan paljon valemediasta ja feikkiuutisista. Niitä Suomi käytti tehokkaasti hyväkseen vaikeassa tilanteessaan 1944. Niiden avulla Helsinki pelastui suurkatastrofilta. Neuvostoliiton sodanjohto  uskoi Suomesta tietoa välittänyttä desanttia, joka kertoi Helsingin olevan raunioina.

   Muutamaa kuukautta myöhemmin Helsinkiin saapuneet neuvostoliittolaiset valvontakomission edustajat näkivät uskomattoman totuuden: Helsinki oli ”rakennettu hetkessä entiselleen”.   

 

# Sotiemme suuret arvoitukset tarjoaa 22 sotien ajan mystistä tarinaa. Eräät niistä selvisivät nopeasti, Toisten selvittäminen on vaatinut salaisten arkistojen avautumista ja kestänyt vuosikymmeniä. Joitakin ei ole vieläkään ratkaistu. Tämä tematiikka tarjoaisi runsaasti ainesta dekkarikirjailijoille.

   Esillä on jääkärieverstiluutnantti Bertel Mårtensonin toiminta, jonka käänteet selvisivät brittiarkistojen avulla. Esillä on Viipurin räjähtelyt, Katajanokan pamaus, Äänislinnan sankarikanuuna ja purjelaivan arvoitus. Esittelyssä ovat myös keskitysleirilääkäri Oulussa ja Saksan tiedustelupalvelun rahojen katoaminen. Kerrotaan myös, miten marskin ritari pudotti oman koneen Imatralla. Joukossa on myös rakkaustarina Kuusamosta. Eräät arvoitukset odottavat yhä ratkaisuaan.

   On todella uskomatonta mutta totta, että brittien petos osoittautui onnenpotkuksi suomalaisille. Tämän tarinan logiikka pohjautui siihen, että Suomi siirtyi talvisodan yhteistyökumppanista jatkosodassa vihollisvaltioksi.

 

# Nämä huikeat tarinat kertovat omalta osaltaan, miksi Suomi selvisi karmeasta maailmansodasta näin onnekkaasti. Suomea ei koskaan miehitetty. Me emme joutuneet itäblokin jäseniksi, vaan saimme jatkaa länsimaisen demokratian pohjalta, maksoimme sotakorvaukset Neuvostoliitolle ja jopa sotavelat Yhdysvalloille.

   Suomen sodissa oli myös monenlaisia epäonnistumisia ja virhelaskelmia. Mutta ne ovat toisien kirjojen aiheita.             

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (23 kommenttia)

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Miellyttävää lukea tämänkaltaista tekstiä sodistamme. Täytyy lainata kirjat.

Suomessahan on menossa tendenssi etsimällä etsiä kaikenlaisia historiallisia negatiivisia "totuuksia" sodistamme. Koitetaan syyllistää suomalaiset sotilaat, ja sodankäyntimme johto, milloin mihinkin kauheuksiin. Yritetään todistella maamme poliittinen sodan ajan johtomme syylliseksi jopa talvisotaan!?

Sodissa esiintyy aina sankareita ja sankaruutta, mutta myös toisenlaisia tekoja. Suomen sodissa useimmat sotilaamme ja lottamme tekivät vain velvollisuutensa. Heistä ei sankaritarinoita kerrota, mutta eivät niitä kaipaakaan. Mutta kyllä sotasankaruudesta voidaan aivan hyvin jälkipolville kertoakin. Ihannointi on sitten hieman eri asia. Sodassahan ei periaatteessa ole mitään ihannoitavaa. Järjetöntä toimintaa, mutta siihen on joskus pakko. Kuten maamme osalta vuonna 1939. Suomalaissotilaiden sankarillisella puolustustaistelulla selvisimme itsenäisyytemme säilyttäen.

Miksi tätä finnofobisuutta, oman pesän aivan liiallista likaamista harrastetaan? Lähinnä vasemmistolaisesti ajattelevien taholla. Heidän kannattaisi huomioida miten aatteensa alkukodissa Venäjällä asiassa menetellään. Siellä moista "maanvastaisuutta" ei katsota todellakaan hyvällä.
Täällä se on joillekin historioitsijoille ansiokasta. Näin ainakin itse kuvittelevat.
***
Noista mainitsemistasi Helsingin terroripommituksista helmikuussa 1944:

http://perttirampanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251...

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Pertti Rampanen, #1:
"Sodassahan ei periaatteessa ole mitään ihannoitavaa. Järjetöntä toimintaa, mutta siihen on joskus pakko. Kuten maamme osalta vuonna 1939."

Olen samaa mieltä. Suomella ei ole syytä sirotella tuhkaa ylleen. Sanokaa toinen maa, joka olisi taistellut ensin Stalinia ja Hitleriä, sitten Stalinia ja jopa Rooseveltia vastaa ja lopuksi Hitleriä vastaan ja olisi tällä hetkellä maailman johtavia deokratioita ja oikeusvaltioita.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Ei suoranaisesti taisteltu Rooseveltin Yhdysvaltoja vastaan, tosin jenkit katkaisivat diplomaattisuhteet hetkeksi, mutta Brittiläistä kansanyhteisöä vastaan oltiin sotatilassa 6.12.1941 alkaen.
Englannin pääministeri Winston Churchill oli jatkosodan aikana melkoinen "suomisyöjä" lausunnoillaan. Ja brittilordit sekä eräät piispat. Canterburyn arkkipiispa siunasi jopa puna-armeijan aseet!?

Huomionarvoista on, että Yhdysvaltojen Neuvostoliittoon toimittamia aseita käytettiin Suomenkin rintamilla:

http://perttirampanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/175...

Kummankaan maat johtajat eivät ymmärtäneet Suomen taistelujen luonnetta ja niiden melkoista pakonomaisuutta. Stalinia ymmärsivät jopa paremmin. ( Mutta toista ajattelivat generalissimuksesta muutaman vuoden päästä!)

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Pertti Rampanen, #3:.
"Ei suoranaisesti taisteltu Rooseveltin Yhdysvaltoja vastaan, tosin jenkit katkaisivat diplomaattisuhteet hetkeksi, mutta Brittiläistä kansanyhteisöä vastaan oltiin sotatilassa 6.12.1941 alkaen."

En tarkoittanut, että Yhdysvallat olisi virallisesti julistanut sodan Suomelle. Tarkoitin sitä, että avustamalla tehokkaasti Stalinin neuvostojoukkoja USA kytännössä taisteli Suomea vastaan. Suomen tilanne oli siis todella tukala.

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen

Englannille ja USAlle oli tärkeä pysyä Stalinin kanssa hyvissä väleissä, koska he tiesivät, ettei sotaa voiteta ilman Neusostoliiton apua.

Olisiko Churchill julistanut sodan Suomelle ilman Stalinin painostusta?

Suomen hyvät suhteet sekä Englantiin että USAhan säiyivät ja sodan jälkeen Englanti oli useasti Suomen tuki valvontakomissionissa NLn vaatimuksia vastaan.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Mitä minä olen Matti tähän puoleen historiasta tutustunut, niin kyllä brittien toiminta Liittoutuneiden valvontakomissiossa oli melkoisen Suomea tukematonta.
Jos sitä vähän yrittivätkin, niin Zdanov viittasi kintaalla näille tukemisille!

Kyllä Yhdysvallatkin olisivat voineet paljon enemmän puolustaa maatamme Stalinin vaatimuksia vastaan vaikka eivät olleet jatkosotamme osapuolena, eivätkä kuuluneet valvontakomissioon.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #7

Pertti Rampanen, #7:
"Kyllä Yhdysvallatkin olisivat voineet paljon enemmän puolustaa maatamme Stalinin vaatimuksia vastaan vaikka eivät olleet jatkosotamme osapuolena, eivätkä kuuluneet valvontakomissioon."

Länsivallat olisivat periaatteessa voineet auttaa Suomea paljon enemmän. Mutta Suomi oli vain pieni osanen tässä palapelissä, meidän kannaltamme tietenkin tärkein palanen.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Nimen omaan, Britannian sodanjulistus Suomelle tapahtui Stalinin painostuksesta. Churchill pahoitteli asiaa etukäteen luottamuksellisessa ja salaisessa sähkeessään Mannerheimille.

Linkissä alla on Yhdysvaltain suurlähetystön välittämänä koodista avattu Churchillin salasähke.

https://www.histdoc.net/pdf/britainfinland3956_19.pdf

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #8

Miten olisi käynyt, jos olisi pysähdytty?

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #9

Pekka Ropponen, #9:
"Miten olisi käynyt, jos olisi pysähdytty?"

Se on hyvä kysymys. Varmaa vastausta ei tiedä kukaan.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #12

Luulenpa, että sillä ei olisi ollut juurikaan merkitystä Britannian asenteeseen maamme sodankäyntiä kohtaan vaikka olisimme pysäyttäneet hyökkäystoimet ennen itsenäisyyspäivää vuonna 1941. Mutta eihän hyökkäystä tuolloin vielä voinut lopettaa kun sotilaallisesti järkevä "kolmen kannaksen puolustuslinja" oli vielä joukoiltamme saavuttamatta.

Brittien sodanjulistuksella ei ollut juurikaan käytännön merkitystä.

Eikös Churchillille todettu, että pian hyökkäystoimemme loppuvat, mutta tarkkaa ajankohtaa ei voitu ilmoittaa kyseiselle herralle tiedon kulkeutumatta vihollisen korviin sitä hyödyttäen.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #13

Lukemani mukaan Churchillin kirjeeseen ei vastattu mitenkään.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #14

Pekka Roponen, #14:
"Lukemani mukaan Churchillin kirjeeseen ei vastattu mitenkään."

Tuo on hyvä todiste siitä, miten hankalassa tilanteessa Suomi oli: Teet niin tai näin - niin aina väärinpäin...

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #16

Churchillin kirjeessä tosin aivan oikein ennustettiin tai tiedettiin:
"It would be most painful to the many friends of your country in England if Finland found herself in the dock with the guilty and defeated Nazis."
https://www.histdoc.net/pdf/britainfinland3956_19.pdf

X

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #18

Kalevi Kämäräinen, #18:
"Churchillin kirjeessä tosin aivan oikein ennustettiin tai tiedettiin:
"It would be most painful to the many friends of your country in England if Finland found herself in the dock with the guilty and defeated Nazis."

Suomelle oli tosiaankin pirunmoinen taakka, että emme saaneet apua muualta kuin Hitlerin Saksasta.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #13

Pertti Rampanen, #13:
"Eikös Churchillille todettu, että pian hyökkäystoimemme loppuvat, mutta tarkkaa ajankohtaa ei voitu ilmoittaa kyseiselle herralle tiedon kulkeutumatta vihollisen korviin sitä hyödyttäen."

Noinhan se oli. Ei vain Suomi vaan myös Britannia oli puun ja kuoren välissä.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #8

Hannu Mononen, #8:
"Nimen omaan, Britannian sodanjulistus Suomelle tapahtui Stalinin painostuksesta. Churchill pahoitteli asiaa etukäteen luottamuksellisessa ja salaisessa sähkeessään Mannerheimille."

Britannian sodanjulistus tuli karmeasti itsenäisyyspäivänä 6.12.1941. Jos Suomi oli puun ja kuoren välissä niin oli myös Britannia.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Matti Loikkanen, #5:
"Suomen hyvät suhteet sekä Englantiin että USAhan säiyivät ja sodan jälkeen Englanti oli useasti Suomen tuki valvontakomissionissa NLn vaatimuksia vastaan."

Suomi oli tosiaankin jatkosodassa pahasti puun ja kuoren välissä. Suomessa ymmärrettiin, että lännen piti Hitleriä vastaan käytävän sodan vuoksi tukea Stalinia. Suomi yritti diplomatiallaan pitää yllä jonkinlaisia suhteita länsivaltojen kanssa. Erillisrauhaan pyrkivät voimat mm. perustivat Suomi-Amerikka-yhdistyksen v. 1943 keskellä sotaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Suomelle olisi käynyt jatkosodan rauhanneuvottelussa paremmin, jos USA olisi julistanut sodan Suomelle. Se olisi ollut siellä mukana ja pannut kampoihin Molotoville. Britannia ei piitannut mitään.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Juha Kuikka, #17:
"Suomelle olisi käynyt jatkosodan rauhanneuvottelussa paremmin, jos USA olisi julistanut sodan Suomelle. Se olisi ollut siellä mukana ja pannut kampoihin Molotoville. Britannia ei piitannut mitään."

Tämä on mielenkiintoinen pointti. Oliko siis niin, että koska Yhdysvallat ei ollut sodassa Suomea vastaan, amerikkalaiset eivät lainkaan osallistuneet Suomen rauhanehtojen muotoiluun?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Käytännössä näin asia meni. Neuvostoliitto sai sanella ehtonsa.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #21

Juha Kuikka, #21:
"Käytännössä näin asia meni. Neuvostoliitto sai sanella ehtonsa."

Tilanne oli todella paradoksaalinen. Jos siis Yhdysvallat olisi ollut sodassa Suomea vastaan, se olisi voinut puuttua rauhanehtoihin Suomen hyväksi. Mutta kun USA ei ollut julistanut sotaa Suomelle, se joutui sivusta seuraamaan Stalinin Ja Churchillin puuhastelua.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Näissä Marko Mannilan kirjoissa on monta hämmästyttävää tarinaa. Esimerkiksi suomalaiset tekivät radiotiedusteluyhteistyötä brittien kanssa kesään 1941 saakka. Silloin britit vastoin lupauksiaan pajastivat salaisuuksia Neuvostoiitolle. Petoksesta tuli kuitenkin onnenpotku suomalaisille. Kannattaa ottaa kirjasta selvää, miten asiat kehittyivät.