TimoUotila1 Elämän tragikomediaa

Marraskuun 1. ei ole kateuden vaan puuttuvan reiluuden päivä

  • Antti Nylén: Häviö.
    Antti Nylén: Häviö.

Näin marraskuun alussa viime vuoden verotietojen tultua julki puhutaan joka suunnalla kateudesta, joka kohdistuu eniten mammonaa keränneisiin. Kun näin tehdään ns. laatumediassakin, puhutaan ökyrikkaiden pussiin. Syyllisyys sysätään taitavasti köyhien ja vähäosaisten niskaan: ”Ettäs kehtaavatkin kadehtia!”

   Kateuden sijaan pitäisi puhua reiluuden ja oikeudenmukaisuuden kaipuusta tilanteessa, jossa jotkut kahmivat ja rohmuavat rahaa ja toiset riutuvat köyhyydessä.

   Ja jos me olemme vielä kristittyjäkin, muistakaamme, mitä Jeesus teki rahanvaihtajien eli silloisten banksterien pöydille. Ja muistakaamme, mitä tuo Jeesus sanoi rikkaalle miehelle, joka halusi seurata häntä: ”Myy kaikki, mitä sinulla on, ja jaa rahat köyhille. Tule sitten ja seuraa minua.” Rikas mies tuli surulliseksi ja katosi. Tässä olisi miettimistä miljonääreille, jotka istuvat kirkkojen etupenkissä.

   Rahat eivät todellakaan edes täällä muka reilussa ja oikeudenmukaisessa Suomessakaan nykykäytännöillä valu oikeisiin osoitteisiin, ei sinne päinkään. Tietenkin työttömät, juopot ja asunnottomat huumeiden orjat jäävät vähille. Mutta se on vain murto-osa totuudesta.

   

Surkeassa tilanteessa ovat myös köyhät ja taitetun indeksin riuduttamat eläkeläiset, varsinkin naiset, jotka eivät ole saaneet eläkekertymää lastenhoitovuosiltaan. Ja kuitenkin juuri lapset ovat Suomen vaarallisesti vähenevä luonnonvara. Joku sanoo, etteivät köyhät eläkeläiset maksa veroja. Mutta se ei pidä lainkaan paikkansa. He nimittäin kantavat kaikki rahansa ruokakauppaan ja maksavat Suomen huikeita arvonlisäveroja.

 

Vapaat taiteilija ovat Suomen proletariaattia

Ja sitten on vielä aivan yllättävä ryhmä, nimittäin vapaat taiteilijat. Tiedän hyvin, koska isäni oli kuvanveistäjä, joka yritti elättää perhettään myymällä puuveistoksia.

  Ja näinä päivinä olen lukenut Antti Nylénin esseemonologin Häviö (Kosmos 2018). Voin suositella. Ahkera ja ansioitunut esseekirjailija ja suomentaja Antti Nylén perheineen elää toimeentulon rajoilla ja ainaisessa rahapulassa. Näin hän kirjoittaa:

   Haaveeni toteuduttua – maailmassa, jossa taiteilija on ammatti – taiteilijakunnassamme vallitsisi suuri toverillinen luottamus ja solidaarisuuden henki…Toisen epäonnesta ja karusta kohtelusta voisi olla aidosti pahoillaan. Hyvästi kateus, kyräily, pelko ja happamuus… Jos taidetta ja muuta kriittisen tärkeää metatyötä tekisivät onnelliset ihmiset, joilla olisi kohtuullinen perusturvallisuus ja mieli avoinna tulevaisuuden edessä, millaiseen kulta-aikaan ja mestariteosten runsauteen me huomispäivänä heräisimmekään!

   Puhukaamme siis näinä päivinä ja yleensäkin vähävaraisten näkökulmasta oikeudenmukaisuuden puuttumisesta. Eihän tässä ole kysymys kateudesta vaan reiluuden kaipuusta.

Kuva: Antti Nylén: Häviö.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

Hyvä otsikko.
Hyvä blogi.
Kiitos.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Jorma Moll. #1.
Kiitos kommentista.
Tuota Antti Nylénin kirjaa lukiessani olen saanut väkevän kuvan siitä, millaista hoipertelua elämä on tässä maassa vapaana kirjailijana lyhyiden apurahojen varassa. Meillä on Suomessa muutama kunnolla toimeen tuleva kaunokirjailija. Esseistin elämä ei lyö leiville näin pienessä maassa, vaikka olisi kuinka etevä ja pätevä.

Käyttäjän mattiosaisa kuva
Matti Säisä

Tasaisemmin soisin minäkin tulojen jakaantuvan kuitenkaan tappamatta yrittämisen henkeä, mutta hieman voisi hyvätuloista kadehtivan ahdistusta helpottaa jos ottaisi huomioon kuinka paljon he tuloveroja maksavat. Eikös se mene niin että 10% ihan parhaiten tienaavaa maksavat 50% veroista.

Taiteilijan toimeentulon suuruus on kinkkisempi juttu, kuka osaa märitellä ken on oikea taiteilija ja ken vain itsensä tykönään taiteilijaksi ylentänyt. Nylenin tasoisille taiteilijoille kernaaasti soisin valtion tukea tai mikä vielä parempi, fiksumpaa maksavaa lukijakuntaa joka ymmärtäisi kirjoitustensa arvon. Voisivat keskittyä ilman stressiä siihen missä ovat hyviä taidetta halajavan kansan parhaaksi.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Matti Säisä, #3.
Kunnia niille suurituloisille, jotka sentään maksavat veronsa Suomessa. Poikkeuksiakin löytyy pilvin pimein hallitusherroja myöten. On myös muistettava, että jo keskituloiset maksavat tuloistaan helposti 40 % veroina - ja alvit päälle. Sellainen vero pudottaa jo elintasoa rutkasti. Nuo alvit ovat vähävaraisten varsinainen vero, ja korkea onkin.

Vapaat taiteilijat ovat varsinaisia väliinputoajia. He ovat suorastaan ihmisryhmä, jota ei ole otettu lainkaan huomioon lainsäädännössä. Työttömille ja työkyvyttömillekin maksetaan jonkinlaista perustukea tai -tuloa. Stipenditaiteilijalta sellaisetkin vedetään pois, jos he ovat jonkin aikaa työskennelleet "lahjavaroilla".

"Systeemi on rakennettu niin tuskalliseksi ja epäinhimilliseksi, että ihmiset vasta viimeisessä kuolemanpelossaan keräävät voimiensa jäänteet ja hakevat turvaa laillisista oikeuksistaan." Noin kirjoittaa Antti Nylén.

Tietenkin taiteilijoiden ja "taiteilijoiden" ero on veteen piirretty. Mutta saavathan "taiteilijatkin" sentään samat edut kuin työkyvyttömät...

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Vapaiden taiteilijoiden elintasosta antaa käsityksen ote Antti Nylénin kirjasta:
"Holhoava, sentimentaalinen, läpikotaisin keskiluokkainen someärtymys lastentarhanopettajien huonoista palkoista teki oloni hieman ankeaksi ja orvoksi tuona maaliskuisena pakkaspäivänä. Sillä tämä skandaalimaisen alhainen vähimmäiskuukausipalkka on tasan 1 000 euroa suurempi kuin taiteilijan enimmäiskuukausipalkka."

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Tähän aihepiiriin liittyen kannattaa lukea Hesarista tänään 3.11. artikkeli, jossa kerrotaan, että valtion tuen vähennyttyä tutkijat ovat siirtyneet hakemaan rahoitusta säätiöiltä, joilta on kuitenkin entistä vaikeampi saada apurahoja.
”Soittaessani työpaikoille tai käydessäni työhaastatteluissa tuli kuva, että tutkinto oli pikemminkin rasite kuin ansio.”
Toivottavasti opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen ja kulttuuriministeri Sampo Terho lukevat tämän:
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005887234.html

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Urheilutoimittajien kannattaisi tutkia verotilastoja ja todeta, ketkä ratinpyörittäjät ja kaukalotappelijat maksavat veronsa Suomeen. Ei ole enää syytä hehkuttaa suomalaisina mestariurheilijoina niitä, jotka käyttävät veroparatiiseja.
Urhelu- ja kulttuuriministeri Sampo Terhon olisi myös syytä miettiä, miten paljon rahaa käytetään urheiluun ja miten vähän kulttuuriin.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Onko järkeä siinä, että tunnetun ja pätevän kirjailijan pitää tehdä "romaani" suositusta autohurjastelijasta kerätäkseen rahaa elääkseen ja tarttuakseen taas johonkin kunnolliseen aiheeseen?

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Onko oikein, että kaiken maailman banksterit ja autohurjastelijat keräävät miljoonatuloja mutta tieteen ja taiteen eturivin puurtajat raatavat läpi elämänsä keppikerjäläisinä, kaikkien tulorajojen alapuolella?

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Helsingin Sanomien jo mainitussa jutussa 3.11. on haastateltu tieteen tekijää nimeltä Kaisa (nimi on keksitty, koska haastateltava ei halua kertoa oikeaa nimeään pelätessään jäävänsä sen vuoksi lopullisesti työttömäksi). Tohtoriksi valmistumisen aikoihin leikkaukset kurittivat yliopistojen rahoitusta entisestään. Apurahoja ei enää herunut, ja Kaisa jäi työttömäksi...

Pääministeri Sipilä ja valtiovarainmministeri Orpo: Oliko tosiaan perusteltua kurittaa ja kurjistaa Suomen tieteitä ja taiteita tällä tavalla?

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Nollatuloisten määrä on noussut parissa vuodessa 15 000:lla ja nyt verottajan kirjoilla on noin 161 000 verovelvollista, joilla ei ollut viime vuonna verotettavia tuloja lainkaan.
– Suurimmalla osalla nollatuloisista on ulkomaan kansalaisuus. Heitä on yli 100 000 ja he ovat suurin pääryhmä. He on joko käyneet Suomessa töissä tai opiskelemassa tai sitten he omistavat Suomesta kiinteistön tai huoneiston, sanoo ylitarkastaja Ville Niemeläinen verohallinnosta. (Yle 04.11.2018)
https://yle.fi/uutiset/3-10491611
Joukossa on myös yhä enemmän ns. akateemista prekariaattia eli tieteen ja taiteen huippuedustajia, jotka ovat tehneet arvokasta työtään apurahalla ja pudonneet tyhjän päälle, kun apurahakausi on päättynyt eikä uutta ole löytynyt – eikä edes työttömyystukia ”yrittäjän” aseman takia.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Jotta asian vakavuus tulisi todella selväksi, kannattaa lukea tämä kirjoitus akateemisen prekariaatin aseman lohduttomuudesta:
http://tatusotu.blogspot.com/2007/01/akateeminen-p...

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Tässä on vaikuttava kertomus akateemisen prekariaatin murheista:

"Luin aamulla 27. lokakuuta Helsingin Sanomista mielipidekirjoituksen nimimerkillä “Der Prozess”. Käsittääkseni se oli vähintäänkin yksi ensimmäisistä puheenvuoroista, ellei ensimmäinen, syksyn aikana lehdessä julkaistuista useista tutkijain ja taiteilijain sosiaaliturvaa (ja tähän liittyviä ongelmia) käsittelevistä kirjoituksista; joka tapauksessa se oli ensimmäinen jonka minä tulin huomanneeksi. Keskustelu on tosiaankin - onneksi - ollut sittemmin vilkasta. "Der Prozess" kertoi ilmoittautuneensa tutkijanapurahakautensa päätyttyä työttömäksi työnhakijaksi ja hakeneensa työttömyyskorvausta. Hakemus evättiin, sillä hänen katsottiin “työllistyvänsä omassa työssään” yrittäjään verrattavalla tavalla."

"Nappasin lehden mukaani mennessäni lukemaan aamun sähköposteja; tarkoituksenani oli kirjoittaa lyhyt mielipidekirjoitus omasta kokemuksestani vastaavassa tilanteessa. Viestien joukossa oli kuitenkin yksi joka pysäytti, lamautti - ja toisaalta osoitti että minun olisi syytä jatkaa juuri siitä mihin olin jäänytkin, kirjoittaa tuo mielipidekirjoitus."

"Järkyttävä sähköpostiviesti kertoi, että muuan kollega, väitöskirjansa juuri valmiiksi saanut ja tietääkseni erinomaiset esitarkastuslausunnot saanut nuori tutkija, oli surmannut itsensä. Työtoverin mukaan työpaineet ja huoli työn loppumisesta vaikuttivat ratkaisevalla tavalla asiaan."

http://tatusotu.blogspot.com/2007/01/akateeminen-p...

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset