TimoUotila1 Elämän tragikomediaa

Viro on hoitanut asiansa harvinaisen hyvin

  • Kuva 1: Tallinnan horisontti Suomenlahdelta nähtynä. Tallinna on ajanut Helsingin ohi pilvenpiirtäjäkaupunkina. Kuva: Timo Uotila.
    Kuva 1: Tallinnan horisontti Suomenlahdelta nähtynä. Tallinna on ajanut Helsingin ohi pilvenpiirtäjäkaupunkina. Kuva: Timo Uotila.
  • Kuva 2: Huvipuisto Tallinnassa. Kuva: Timo Uotila.
    Kuva 2: Huvipuisto Tallinnassa. Kuva: Timo Uotila.
  • Kuva 3: Tämä Kumu-museon kannu kuvastelee Viron ja Venäjän suhteita. Kuva: Timo Uotila.
    Kuva 3: Tämä Kumu-museon kannu kuvastelee Viron ja Venäjän suhteita. Kuva: Timo Uotila.
  • Kuva 4: Timo Uotila Tallinnan tunnelmissa.
    Kuva 4: Timo Uotila Tallinnan tunnelmissa.

# Viron itsenäistymisen 100-vuotisjuhlan merkeissä on todettava, että Viron historia on kuin etäinen versio Suomen historiasta.  Maiden vaiheissa on joka tapauksessa paljonkin yhteistä.

   Sekä Suomi että Viro ovat olleet Ruotsin ja Venäjän alaisuudessa. Viro on lisäksi ollut Tanskan valtapiirissä. Saksan vaikutus on myös ollut vahvempi ja pitkäaikaisempi kuin Suomessa.  Saksalaiset ovat vuosisatoja olleet Virossa herrakansana alistamassa virolaisia, jotka elivät suoranaisessa maaorjuudessa 1860-luvulle saakka.

   Virolla ei Venäjän vallan aikoina ollut itsehallintoa niin kuin Suomen suuriruhtinaskunnalla. Virolaisista tuntui suorastaan uskomattomalta, että Suomessa jopa naiset saivat ääni- ja kansanedustusoikeudet v. 1906.

   Ensimmäisen maailmansodan käänteet olivat kuitenkin niin mullistavia, että Viro julistautui itsenäiseksi vain runsaat kaksi kuukautta Suomen (6.12.1917) jälkeen 24.2.1918. Kumpikin uusi valtio joutui välittömästi vaikean sisällissodan myllerrykseen.

   Australiassa asuessani Viron historia tuli vastaani yllättävällä tavalla. Valmistaessani suomalaisista kaukosiirtolaisista laajaa radio-ohjelmasarjaa tapasin vuonna 1983 Sydneyssä Ilmari eli Jim Aallon. Hän oli syntynyt vuonna 1900 Hollolassa ja muuttanut Australiaan v. 1927. Hän kertoi käyneensä vapaaehtoisena taistelemassa Viron sisällissodassa. Suomalaisia oli siellä toista tuhatta.

   

Suomi päätti taistella, Viro neuvotella v. 1939

# Suomen ja Viron itsenäisyys joutui kovalle koetukselle elokuussa 1939, jolloin Hitler ja Stalin solmivat ns. Molotov-Ribbentrop-sopimuksen, jonka salaisessa lisäpöytäkirjassa sekä Suomi että Viro määrättiin Neuvostoliiton valtapiiriin.  Suomi onnistui torjumaan Neuvostoliiton miehityksen talvisodassa. Viro, Latvia ja Liettua eivät pystyneet puolustautumaan, vaan antautuivat Stalinille. Toisen maailmansodan melskeissä ne joutuivat sittemmin Hitlerin Saksan miehittämiksi.

   Saksan suhde Viroon on kautta historian ollut toisenlainen kuin suhde Suomeen. Virossa Saksa on esiintynyt alistajana, Suomessa taas avustajana toisen maailmansodan käänteissä. Suomen ja Saksan taktiset edut sattuivat joissakin historian käänteissä olemaan samansuuntaisia, Viron ja Saksan eivät juuri milloinkaan.

   Toisen maailmansodan loppuvaiheessa neuvostojoukot palasivat Viroon. Melkoinen osa virolaisista pakeni maasta, osa Suomenlahden yli. Meidän kotonamme Helsingin Puistolassa asui jonkin aikaa virolaisperhe, joka sitten jatkoi matkaa Ruotsiin. Virossa melkoinen joukko kansalaisista kyyditettiin Siperiaan. Tilalle tuli venäläisiä.

   Suomen ja Viron suhteet olivat hyvin etäiset vielä 1960-luvulla, jolloin virolaisten oli melkein mahdotonta päästä käymään Suomessa. Suomalaisten Tallinnan-matkat alkoivat kunnolla v. 1965, jolloin aloitettiin lauttaliikenne Helsingistä Tallinnaan. Virolaiset saivat tuntumaa Suomeen katsomassa Ylen televisiolähetyksiä, joiden ansiosta monet oppivat ymmärtämään suomen kieltä. Viron televisiolla oli myös suomenkielisiä lähetyksiä, joita katsomalla suomalaiset saivat monessa mielessä väärän kuvan neuvosto-Eestin elämästä.  Kävin Helsingin yliopistossa viron kielen kursseilla, jotka olivat osa suomen kielen opiskelua.  

   Olin journalistina mukana v. 1969, jolloin Ylen väkeä matkusti pikkubussilla Leningradin kautta Tallinnaan. Siellä järjestettiin mm. Aamukahvit-lähetys suomalaisten urakoiman hotelli Virun harjannostajaisista. Artisteina paikalla olivat mm. Jukka Virtanen ja Marjatta Leppänen.

   Suomeen pääsi myös vähitellen jopa virolaisia journalisteja tekemään ohjelmia hyvin rajoitetuista aiheista. On tyypillistä, että ensimmäinen taisi tulla tekemään ohjelmaa paikoista, joissa Lenin asui piileskellessään Suomessa kesällä 1917. On muuten paradoksaalista, että Leninillä oli suuri rooli Suomen ja Viron itsenäistymisessä. Putinin Venäjällä sen sijaan Leninin johtama Lokakuun Suuren Vallankumouksen 100-vuotismuisto 7.11.2017 yritettiin unohtaa kokonaan.   

 

Etyk oli käännekohta v. 1975

# Helsingin Etyk-kokouksessa 1975 Suomessa oli virolainen journalisti, joka selosti tapahtumia venäjäksi. Hän kertoi keräävänsä aineistoa myös vironkielistä lähetystä varten. Muistan hänen sanoneen, että kyllä Virokin ansaitsee omakielistä tietoa Etykin ”kolmannesta korista”, jossa julistettiin kansainvälisiä inhimillisiä suhteita ja vapaata tiedonkulkua. Etykillä oli tärkeä vaikutus siihen, että Berliinin muuri murtui 9.11.1989.  

   Muutamaa vuotta Etykin jälkeen kävin Kaarle Stewenin kanssa tekemässä radio-ohjelmasarjaa neuvostoelokuvasta eri tasavalloissa, myös Virossa.

    Asuessani Australiassa 1980-luvulla kävin Viron itsenäisyyspäiväjuhlilla Sydneyn Eesti Majalla. Noihin tilaisuuksiin suomalaisten diplomaattien ei ollut sopivaa osallistua yya-kaudella. Tutustuin eräisiin Australian virolaisiin, mm. maailman suurimman maahanmuuttajaradio SBS:n vironkielisen ohjelman toimittajaan Charles Peipmaniin, joka kävi sittemmin luonani Suomessa.

   Gorbatshovin kauden lopulla virolaiset järjestivät ihmisketjumielenosoituksia itsenäisyyden puolesta. Myös Tallinnan laulujuhlilla v. 1990 kansallishenki oli käsin kosketeltavaa. Kävin paikalla.

   Neuvosto-Eestin painajaismaisesta historiasta meitä on väkevästi muistuttanut ennen kaikkea Sofi Oksanen teksteillään.  

   Mutta Berliinin muurin murtuminen ei vielä avannut Virolle tietä itsenäisyyden palautukseen. Gorbatshov oli vapaamielinen hallitsija, mutta on paradoksaalista, että vasta hänen syrjäyttämisensä elokuussa 1991 avasi Virolle tien irti Moskovan vallasta.  Gorbatshovin seuraaja Jeltsin oli vain Venäjän johtaja. Neuvostotasavallat, niiden joukossa Viro, saattoivat lähteä olille teilleen. Noihin aikoihin Viro toivoi tukea Suomelta. Presidentti Mauno Koiviston varovaisuus tulkittiin kielteisyydeksi. Mutta kukaan ei tuolloin voinut tietää, mihin suuntaan kehitys vielä kääntyisi.

 

Viro loikkasi äkkiä länteen

# Saatuaan itsenäisyytensä takaisin Viro on kehittynyt nopeasti kohti länsimaista demokratiaa. Siitä tuli ennen pitkää EU:n ja myös Naton jäsenmaa. Suomen olisi kenties ollut viisasta liittyä Natoon samaan aikaan. Jos niin olisi tehty, asiaa ei tarvitsisi enää pähkäillä.

   Olen käynyt Virossa Tallinnan ohella mm. Narvassa, Pärnussa ja Saarenmaalla. On häpeä tunnustaa, että Tartto on vielä käymättä. 

   Viro on tuoreimpien tilastojen mukaan maailman 21. vähiten korruptoitunut maa. Se on hyvä saavutus neuvostovallan jälkeen maailman 180 vertailumaan joukossa. Suomi on tuossa vertailussa upeasti kolmosena. Kehottaisin virolaisia kehittämään keinoja venäjänkielisen väestön parempaan kotoutumiseen. Venäjää puhuvia on jotain neljännes väestöstä. On hankalaa, jos Kreml pääsee käyttämään näitä ihmisiä tarkoitusperiensä hyväksi.  

   Viro on myös kehittänyt talouttaan ripeästi yhä nykyaikaisemmaksi. Suomessa on kavahdettu Viron tasaveromallia. Kenties se olisi kuitenkin reilumpi kuin Suomen progressiivinen verotus, joka on sälyttänyt raskaimman taakan keskituloisille, kun ökyrikkaat ovat keinotelleet itselleen monenmoisia verovapauksia. Monella tietotekniikan alalla Viro on suorastaan maailmanvalio.

   Ihailen myös virolaista kulttuuria. Esimerkiksi taidemuseo Kumu on huippuluokkaa. Olen myös kokenut Viron matkoillani huikeita oopperaelämyksiä ja upeaa teatteria. Kannatan tunnelin rakentamista Helsingistä Tallinnaan. Se avaisi Suomelle suoran reitin Euroopan ytimiin.

   On hienoa, että Suomi liputtaa – ja että Helsingin presidenttipatsaat ovat saaneet Viron lipun väreillä varustetut kaulahuivit. Journalistina iloitsen myös siitä, että Yle muistaa merkkipäivää monilla ohjelmilla ja jopa valaisemalla Pasilan tv-tornin Viron sini-valko-mustilla väreillä.

   Onnea ja menestystä vapaalle ja itsenäiselle Virolle!

Timo Uotila, Helsinki 24.02.2018

 

Kuva 1: Tallinnan horisontti Suomenlahdelta nähtynä. Tallinna on ajanut Helsingin ohi pilvenpiirtäjäkaupunkina. Kuva: Timo Uotila.

Kuva 2: Huvipuisto Tallinnassa. Kuva: Timo Uotila.

Kuva 3: Tämä Kumu-museon kannu kuvastelee Viron ja Venäjän suhteita. Kuva: Timo Uotila.

Kuva 4: Timo Uotila Tallinnan tunnelmissa.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (25 kommenttia)

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

Hieno kirjoitus. Samaa mieltä tunnelista.

Klaus Härön ohjaamaa neuvosto-Viroa kuvaavaa Miekkailija -elokuvaa unohtamatta. Siinä malliesimerkki yhteiskunnasta, jossa mielipiteet tukahdutetaan.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Petri Hämäläinen, #1.
Olen samaa mieltä. Klaus Härön elokuvassa kerrotaan vaikuttavalla tavalla Stalinin ajan tapahtumista ja tunnelmista.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Kiitokset Ylelle, että Viron juhlavuoden paraati näytettiin televisiossa, samoin mielenkiintoisia haastatteluja ja dokumentteja. Ja oli hienoa, että ooppera- ja balettigaalan Viro ja Suomi 200 uusinnalle löytyi tilaa kanavilta näin olympiaruljanssin aikoinakin. Radionkin puolella Viro-100 on saanut tilaa ja huomiota.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Mikäli olen tutkinut tilastoja oikein, Virolle ei ole vielä tipahtanut mitaleja Etelä.Korean talviolympialaisista. Viis siitä.

Tärkeämpää on, että Viro ehti napata Eurovision laulukilpailuvoiton jo v. 2001 ja järestää Euroviisu-kisat seuravana vuonna. Suomi pääsi yhtä pitkälle vasta viisi vuotta myöhemmin.

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen

"Tallinnan laulujuhlilla v. 1990 kansallishenki oli käsin kosketeltavaa."

Kävin Tallinnassa, monen muun lailla, 1970-luvulla ja kurjuus ja masennus olivat myös "käsin kosketeltavaa". Sekä Viron, että Suomen 100-vuotisessa historiassa on paljon sellaista, jota ei olisi pitänyt tapahtua.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Matti Loikkanen, #5.
Olen samaa mieltä, että Viron ja Suomen historiassa on paljon sellaista, jota ei olisi pitänyt tapahtua. Sama koskee suurin piirtein kaikkia maita.

Suomi ja Viro ovat nyt kaiken tämän jälkeen suurin piirtein hyvällä tiellä. Virossa oli surkeaa vielä 1980-luvulla, jolloin ulkomailta tuodut sukkahousut olivat jonkinlainen "rahayksikkö".

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kävimme päivän reissulla Tallinnassa juuri ennen kuin Viro vapautui. Tunnelma oli nosteinen. Virolaiset uskoivat saavansa vapauden. Barrikadeja oli pystytetty isoista kivistä tärkeille paikoille. Kuohuviinin myyjät jahtasivat pysähdyspaikoilla meitä turisteja, jotka emme voineet mitään ostaa kotiin vietäväksi.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Irja Laamanen, #6.
Virolaiset todellakin rakensivat barrikadeja, kun venäläisjoukot lähestyivät Kremlin vallankaappauksen jälkeen. Tuo oli juuri sitä aikaa, jolloin presidentti Koivisto päätti olla puuttumatta tilanteeseen. Viron itsenäisyyden varmisti sitten Jeltsinin valtaan tulo Venäjän federaation (eikä enää Neuvostoliiton) johtoon.

tom brunila

Maa jonka työvoimasta osa työskentelee ulkomailla saadakseen parempaa palkkaa ei ole hoitanut asioitaan hyvin. Menkää Viron maaseudulle katsomaan miten siellä menee!

Käyttäjän Kalle kuva
Kalle Pohjola

Onpahan tuolla eestin maaseudulla tullut kerran jos toisenkin käytyä. Ihan jopa tuolla Kaakkois-Eestissä, Värskassa. Mielenkiintoista muuten tuo kyläläisten elämä, kuhaa nousee Peipsistä, kalastajien moottorit ovat isoja japanilaisia, suomalaisia kalastusveneitäkin siellä näkee. Tavallinen näky on mm mönkijä pihalla, sikäläisittäin kallis elektroninen savustin pihalla. Ei niitä halvalla ole ostettu vaan säästämällä. Tavallinen asukas hakee lisätuloja torimyynnistä, marjoja, sieniä, yrttejä...jne. Eestiläinen pienituloinen tyytyy vähään mutta on kekseliäs.
Kun sitten hypätään tuonne Tallinnaan; kaikkihan ovat nähneet noita ukkoja siinä satama-altaalla onkimassa. Ei, ei se ole harrastus, se on lisuke päivän ateriaan, toimeentuloon.
Moniko muuten miettii käydessään parturissa (10€) näitä tyttöjä, heidän kuukausipalkkansa on alle 1000€/kk ja provisiopalkka. Entäpä nämä iloiset ystävälliset tarjoilijat; edullinen ja herkullinen ateria (n 20€ juomineen) pääsääntöisesti. Sekä ravintolassa, että parturissa jätän mielelläni ko henkilölle tippiä sen 25-30%; palvelun mukaan.
Mitä tulee Eestin työväen ulkomailla työskentelyyn; muistanemme sentään kait suomalaisten Ruotsiin, Kanadaan, Austraaliaan...jne muutot paremman leivän ääreen.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Kalle Pohjola, #16.
Erinomaisia pointteja.
Virossa on todellakin paljon näkemistä ja kokemista myös Tallinnan ulkopuolella - ja ihmisystävälliseen hintaan. Parturiin todella pääsee 10 eurolla. Mutta yhtä halpaa se on muuten Helsingin Malmin irakilaisparurissa, jos rohkenee istua pukille. Tuo 1000 euron kuukausipalkka on suorastaan ruhtinaallinen Virossa. Moni eläkeläinen joutuu Suomessakin kitkuttelemaan paljon vähemmälläkin.

Käyttäjän Kalle kuva
Kalle Pohjola Vastaus kommenttiin #17

Timo Uotila; kirjoitin alle. Ja Suomessa se on eläke, Eestissä palkka, jonka eteen pitää tehdä töitä.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #19

Kalle Pohjola, #19.
Olet oikeassa. Viron palkkataso on todella paljon jäljessä Suomesta. Elämme kuitenkin yhteisessä unionissa EU:ssa ja käytämme samaa valuuttaa. Siksi monet virolaiset tekevät töitä Suomessa vaikka asuvat Virossa.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Virolaiset, kuten muutkin baltit, ovat katuneet vuosikymmenet katkerasti, että eivät edes pienessä mitassa pistäneet aseellisesti hanttiin puna-armeijalle. Ei olisi tarvinnut kuunnella jatkuvaa jankutusta mukamas vapaaehtoisesta liittymisestä Neuvostoliittoon. Sitähän se ei ollut vähimmässäkään määrin!

Etyk-kokous 1975 Helsingissä ihmisoikeuskoreineen oli Neuvostoliiton osalta irvokas tapahtuma. Pitkälle 80-luvulle kuskattiin edelleenkin järjettömin syin ihmisiä vankileireille ja mielisairaaloihin.
Viroa koskien oli tämän päivän Aamulehdessä tästä pitkä haastattelukirjoitus.

***

Onnea 100-vuotiaalle Virolle ja virolaisille!

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Pertti Rampanen, #8.
On tosiaankin keskusteltu paljon siitä, olisiko Baltian maiden kannattanut vastustaa aseellisesti, kun Stalin ryhtyi toteuttamaan Molotov-Ribbentrop-sopimusta. Monien mielestä Baltian maat olivat liian heikkoja eivätkä voineet käyttää edes aakeaa maastoa puolustuksessa.

Etyk-kokous oli kyllä Neuvostoliiton osalta irvokas. Mutta se herätti Varsovan liiton maiden piilevät oppositiovoimat toimintaan ihmisoikeuksien puolesta. Tämä johti DDR:n väen joukkopakoon ja Berliinin muurin murtumiseen.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

EIHÄN Timo suinkaan ollut kyse siitä, että balttijoukot erikseen olisivat voineet vastustaa puna-armeijan maaahantunkeutumista kuin vain sitä hidastamalla. Mutta, aseellinen vastaanpaneminen olisi haudannut lopullisesti näkemyksen, sellaista ei olisi pystytty myöhemmin väittämään, että Viro, Latvia ja Liettua liittyivät VAPAAEHTOISESTI neuvostokansojen "onnelliseen" perheyhteisöön. Tämä asia on hiertänyt pahasti balttien itsekunnioitusta. Pienikin verimäärä olisi pessyt pois häpeän antautumisesta viholliselle laukaustakaan ampumatta.

Jos olisi toteutunut ajatus mainittujen kolmen valtion sotavoimien yhdistämisestä, yhteisestä puolustusliitosta, ehkäpä Suomikin mukana?, olisi tilanne oleellisesti muuttunut. Baltian valtioilla oli yhteensä jopa suurempi miesmäärä ja aseistus kuin Suomella.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Pertti Rampanen, #12.
Minäkin olen tavallasi ihmetellyt, miksi Baltian maat niin helposti antautuivat Stalinin miehitykselle v. 1940. Selitykseksi on tarjottu heikkoja puolustusmahdollisuuksia ja myös sitä, että Baltiassa ajateltiin Neuvostoliiton pitäneen tärkeämpänä Baltian kuin Suomen pikaista valloitusta Hitlerin kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Vastustaminen ei siis olisi kannattanut. Lisäksi kuviteltiin, että puna-armeija saataisiin nopeasti poistumaan, jos ja kun sota lähtisi laajenemaan.

Oli miten oli, Baltian neuvostotasavaltojen luomisesta on tullut trauma näiden maiden historian narratiivissa.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Erityisesti voin suositella Seppo Zetterbergin tuoretta Viron historiaa. Monipuolinen ja jäntevä yleisesitys tarkastelee Viron ja sen asukkaiden vaiheita jääkaudesta Euroopan unioniin liittymisen kynnykselle. Teoksessa on hyödynnetty arkistojen avaamisen seurauksena niin Virossa kuin ulkomailla vilkastuneen tutkimuksen tulokset, jotka tuovat runsaasti uutta valoa maan historiaan, erityisesti 1900-luvun dramaattisiin vaiheisiin.
Viron historia -teos on saanut mm. vuoden historiateos - ja Lauri Jäntin säätiön palkinnot sekä Tieto-Finlandia-ehdokkuuden.
http://ekirjasto.kirjastot.fi/ekirjat/viron-historia

Käyttäjän Kalle kuva
Kalle Pohjola

Minäkin olen tuon kirjan lukenut ja pitänet sitä todella hyvänä historianteoksena.
Oikeastaan, mielestäni Zetterbergin teos jo osiltaan vastaakin esitettyihin kysymyksiin aseellisesta toiminnasta silloisessa Eestissä.
E-kirjana ostin kun nykyisin en enää paperikirjoja ole aikoihin lainannut/ostanut.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Yya-kaudella Suomessa ei ollut tapana eikä sopivaa puhua Viron itsenäisyyspäivästä 24.2.1918. Tämän päivän juhlinnalla yritetään saada synninpäästö takavuosien vaikenemisesta.

Erityiskiitokset ansaitsee Helsingin Sanomat -lehti 24.2.2018. Siellä on monta kiinnostavaa juttua Viron historiasta. Pääkirjoitus on sekä suomeksi että viroksi. Jopa lehden nimiö on tuona juhlapäivänä muodossa HELSINGI SÕNUMID.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Yhdessä asiassa Suomella on opittavaa Virolta ja Virolla Suomelta. Se on suhde Venäjään ja venäläisiin. Suomalaiset ovat liian lapsellisia ja sinisilmäisiä, virolaiset liian perusvihamielisiä.

Virolaisten kannattaisi lopettaa venäläisvähemmistön kohtelu toisen luokan kansalaisina. Heistä voisi kotouttaa onnellisen ja hyödyllisen kansanosan, joka kertoisi omalta osaltaan Putinin valtakunnan alamaisille, miten paljon onnellisempaa on elää länsimaisessa demokraattisessa hyvinvointivaltiossa kuin autoritaarisessa oligarkkikomennossa.

Käyttäjän Kalle kuva
Kalle Pohjola

Tunnen niin paljon Eestin venäläisiä mutta en tunne heistä ketään, joka olisi halukas muuttamaan Venäjälle. Paljolti kokemukseni ja käsitykseni perustuvat Narvan ja Peipsijärven venäläisiin.
On muuten totta, että eestiläisten tulisi hieman ryhdistäytyä suhteessaan venäläisvähemmistöön.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Kalle Pohjola, #21.
Jos ja kun Viron venäläisillä on näin positiivinen asenne Viron ja EU:n talouteen ja elämänmenoon, heistä saisi helposti venäjänkielisen mielipideryhmän, joka alkaisi kritisoida Kremlin oligarkkivaltaa. Mutta jos Viro kohtelee venäjänkielisiä toisen luokan kansalaisina, venäjänkieliset etsivät helposti psykologista selkänojaa Moskovasta.

Mitenkähän suurella prosentilla Viron venäläisillä on täydet kansalaisoikeudet? Viron ei kannattaisi syrjiä venäjän kieltä, joka on suuri maailmankieli. Sen avulla saa paljon kuuluvuutta ja näkyvyyttä Virolle.

Käyttäjän Kalle kuva
Kalle Pohjola

Olet muuten aivan oikeassa kuten jo kirjoitinkin. On muuten hyvin merkityksellistä, että esim parturiliikkeitä, mm minun vakiparturini; kaikki tytöt ovat venäjänkielisiä, joissain autokorjaamoissa kaikki ovat venäjänkielisiä, mm Riian lahden kalastajat ovat valtaosaltaan venäjänkielisiä; siis, venäjänkieliset ryhmittyvät omiin miltei suljettuihin yhteisöihinsä. Se ei ole Eestin kannalta hyvä kehitys.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Kalle Pohjola, #24.
Tuollainen ammattien ja asuinalueiden eriytyminen ei ole hyvä Viron kehitykselle. Ymmärrän kovin hyvin sen kaunan ja katkeruuden, jonka neuvostomiehityksen aika tuotti virolaisille. Mutta siitä kannattaisi päättäväisesti pyrkiä eroon. Se olisi myös ja ennen kaikkea Viron vironkielisten etu.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset