*

TimoUotila1 Elämän tragikomediaa

Australia on maa, johon mahtuu

  • Kuva 1: Australialaiset didgeridoot soivat Kuopion Australia-päivillä kesäkuussa 2017. Kuva: Timo Uotila.
    Kuva 1: Australialaiset didgeridoot soivat Kuopion Australia-päivillä kesäkuussa 2017. Kuva: Timo Uotila.
  • Kuva 2: Australiaan pyrkiviä turvapaikanhakijoita Nauru-saarella.
    Kuva 2: Australiaan pyrkiviä turvapaikanhakijoita Nauru-saarella.
  • Kuva 3. Kia Sulander neuvoo Matkamessuilla Australiasta kiinnostuneita. Maailman vanhinta ulkosuomalaislehteä ja maailman suurinta maahanmuuttajaradiota Australian SBS:ää mainostetaan Australia-osaston seinällä. Kuva: Timo Uotila.
    Kuva 3. Kia Sulander neuvoo Matkamessuilla Australiasta kiinnostuneita. Maailman vanhinta ulkosuomalaislehteä ja maailman suurinta maahanmuuttajaradiota Australian SBS:ää mainostetaan Australia-osaston seinällä. Kuva: Timo Uotila.
  • Kuva 4: Australian SBS on maailman suurin maahanmuuttajaradio.
    Kuva 4: Australian SBS on maailman suurin maahanmuuttajaradio.

Australia on maa, johon mahtuu

# Australia-päivää on taas vietetty 26.1.2018. Itse päivän teema on noussut vuosi vuodelta enemmän tikun nokkaan. Australian alkuasukkaat, alkuaustralialaiset, aboriginaalit, ovat joka vuosi protestoineet kansallispäivän viettämistä muistoksi siitä, miten britit v. 1788 saapuivat Sydneyn rantaan ja alkoivat ottaa tuota ”maailman suurinta saarta” eli itse asiasta kokonaista mannerta haltuunsa.

   Monesti alkuaustralialaisia ei kolonalisaation alkuaikoina pidetty edes varsinaisina ihmisinä. Ei siis ole ihme, että he ovat joka vuosi järjestäneet protestimielenosoituksia Australia-päivänä. He kutsuvat tätä päivämäärää ilmauksella Invasion Day eli hyökkäyksen, häirinnän ja valloituksen päivä.

   Australiassa on nykyään 24 500 000 asukasta, joista aboriginaaleja on vain 650 000. He elävät monesti surkeissa oloissa syrjäseuduilla tai esikaupunkien slummeissa. Alkoholismi on ongelmana. Kerrotaan, että vankiloiden asukkaista jopa neljännes on alkuaustralialaisia.

   Australia-päivää ei ole koskaan juhlittu samalla pönöttävällä tavalla kuin Suomen itsenäisyyspäivää, jota kansa viettää television ääressä katsomassa presidentin kättelyä edusmiestensä kautta. Australia Day osuu tuolla eteläisellä mantereella kuumaan kesäaikaan. Päivää vietetään – jos vietetään – yleensä ulkona grilliuunin äärellä.

   On aivan mahdollista, että Australia alkaa ennen pitkää viettää kansallispäivää jollakin toisella päivämäärällä, kunhan sellainen löydetään. Australia Day tuli viralliseksi kansallispäiväksi vasta v. 1994. Ilmankos en muista sitä vietetyn kovin juhlallisesti 1980-luvulla Sydneyssä ja Brisbanessa.

   Parhaillaan Australiassa keskustellaan ja väitellään Australia Daysta. Vihreiden puoluejohtaja Richard Di Natale vaatii, että ”Australian on tunnustettava menneisyytensä”. Keskustaoikeistolaisen hallituksen pääministeri Malcolm Turbbull ei sen sijaan olisi halukas muuttamaan kansallispäivän ajankohtaa.

    Australian maahantulijoiden ja alkuasukkaiden suhdetta on jopa verrattu Israelin juutalaisten ja palestiinalaisten tilanteeseen.

SBS:https://www.sbs.com.au/nitv/nitv/article/2018/01/23/opinion-australia-day-remains-culture-war-battleground-if-australia-day-falls

Helsingin Sanomat: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005539048.html

 

# Olemme Australia-päivän sopivuudesta mitä mieltä tahansa, tämä päivämäärä 26.1. on kuitenkin se ajankohta, jolloin fokus kääntyy tuohon eteläiseen mantereeseen, joka on monella mittarilla mitattuna yksi maailman harvoista jonkinlaisista demokratioista, joita voidaan Uuden-Seelannin ja Kanadan ohella verrata jopa pohjoisiin”hyvinvointivaltioihin” Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan, Islantiin – ja Suomeen.

   Niinpä olen jo vuodesta 2015 näillä Uuden Suomen Vapaavuoro-palstoilla ottanut 26.1. tienoilla esille Australia-teemoja.

 

Australia taistelee ihmissalakuljetusbisnestä vastaan

# Australia ottaa mielellään vastaan maahanmuuttajia. Australia on nimittäin ”maa johon mahtuu”.  Työperäiset ja elinkeinoelämän tarpeisiin sopivat siirtolaiset saavat vaikeuksitta maahanmuuttoluvan. Samoin Euroopasta otetaan määräaikaisella työviisumilla vastaan ”reppumatkailijoita” korjaamaan ”sopuhintaan” Australian valtavien maatilojen satoa. Meidänkin poikamme on koulutovereineen ollut tuollaisella matkalla.

   Australiaan on myös alkanut pyrkiä Aasian hädänalaisista maista merten yli venepakolaisia hiukan samaan malliin kuin Eurooppaan Afrikan ja Lähi-idän väkeä. Erona on vain se, että Australiaan pyrkivät joutuvat ylittämään laajempia merialueita kuin Eurooppaan pyrkijät.

   Sekä Australiaa että EU-maita koskee ihmisoikeussäännös, jonka mukaan rajalle asti päässeet hädänalaiset on otettava vastaan. Sivistyneimmät EU-maat ovat noudattaneet tätä sääntöä.

   Australiaan päästäkseen turvapaikanhakijoiden on ylitettävä valtavia merialueita ja otettava suuria riskejä. Australialaisten velvollisuutena oli pelastaa merihätään joutuneita. Tuollaidsia tilanteita sattui usein. Australian linjana on ollut, että turvapaikanhakijoita ei lasketa Australian vaan veneet yritetään käännyttää kaukana rannasta. Monesti se ei onnistunut, vaan maahanpyrkijät vietiin Joulusaarelle ja sieltä Australian kustantamille leireille Papua-Uuden Guinean Manus-saarelle tai Nauru-saarelle.

   Noille leireille turvapaikanhakijat ovatkin juuttuneet vuosiksi. Presidentti Obaman kaudella saatiin sopimus siitä, että USA ottaisi osan heistä ja Australia vastaavasti osan Yhdysvaltoihin pyrkivistä latinalaisen Amerikan maahanpyrkijöitä. Ihme kyllä Trumpin USA on nyt valmis ottamaan 40 henkeä Manus-saarelta.

   Australian turvapaikkapolitiikka eroaa siis EU:n linjasta. Australia ei uskalla ottaa vastuulleen avomereltä valtavaa venepakolaistulvaa. Maahanpyrkijöistä ei tulisi loppua, jos hädänalaiset saisivat tietää, että Australia on valmis ottamaan vastaan ja huolehtimaan myös merenkulun turvallisuudesta. Se toisi yhä heikompia ja vaarallisempia aluksia merelle. Ja se loisi loistavat markkinat ihmissalakuljetusbisnekselle, jota käyttävät hyväkseen rikkaimmat ja terveimmät, eivät eniten avun tarpeessa olevat. Heidät pitäisi poimia lähtömaista ja auttaa mielellään siellä.

   Näistä asioista voi tästä kuunnella suomeksi SBS-radion raportin: https://www.sbs.com.au/yourlanguage/finnish/fi/audiotrack/manus-saaren-pidatettyjen-uudelleensijoitus?language=fi

# Tietokoneella tai kännykällä voi kuunnella maailman suurimman maahanmuuttajaradion, Australian valtion SBS Radion suomenkielisen lähetyksen, jota toimittaa Sydneyssä Karl Mattas ja jota olen avustanut Suomi-raporteillani yli 20 vuotta.

Papua-Uuden-Guinean Manus-saarelle leiritettyjä Australiaan pyrkiviä venepakolaisia on 40 siirretty Yhdysvaltoihin. Uusi-Seelanti on valmis vastaanottamaan näitä turvapaikanhakijoita, mutta Australia vastustaa, koska pelkää heidän siirtyvän sieltä ennen pitkää Australiaan. Asiasta kiistellään Australian hallituksen ja opposition kesken. 

Suomi-raportissani kerron mm. presidentinvaalitaistelusta ja Australiasta Helsingin Matkamessuilla.

Tuoreimman lähetyksen voi kuunnella tästä:
http://www.sbs.com.au/yourlanguage/finnish/audiohighlights

SBS Radiolla on myös Facebook-sivut:
https://www.facebook.com/sbs.finnish?fref=ts

# Australiassa on myös vuodesta 1926 ilmestynyt maailman vanhin ulkosuomalaislehti Suomi Newspaper. Sen päätoimittaja Risto Söder sai hiljattain Suomen Leijonan Ritarikunnan I Luokan Ritarimerkin. www.suominewspaper,com.au

 

# Australia oli näkyvästi esillä tammikuussa 2018 Helsingin Matkamessuilla.

Turussa vietetään 27.1.2018 paikallisen Australia-seuran 30-vuotisjuhlaa.  Australia-seuratoiminta alkoi Suomessa v. 1984.

 

Kuva 1: Australialaiset didgeridoot soivat Kuopion Australia-päivillä kesäkuussa 2017. Kuva: Timo Uotila. 

Kuva 2: Australiaan pyrkiviä turvapaikanhakijoita Nauru-saarella. P3033948

Kuva 3: Kia Sulander neuvoo Matkamessuilla Australiasta kiinnostuneita. Maailman vanhinta ulkosuomalaislehteä ja maailman suurinta maahanmuuttajaradiota Australian SBS:ää mainostetaan Australia-osaston seinällä. Kuva: Timo Uotila. 

Kuva 4: Australian SBS on maailman suurin maahanmuuttajaradio. 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''miten britit v. 1988 saapuivat Sydneyn rantaan ja alkoivat ottaa tuota ”maailman suurinta saarta” eli itse asiasta kokonaista mannerta haltuunsa.''

Minua hieman yllätti noinkin tuore invaasio Englannin toimesta.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Pekka Iiskonmäki, #1.
Kiitos, Pekka. Korjaan tuon painovirhepaholaisen.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Kävin la 27.1. Turun Suomi-Australia -yhdistyksen 30-vuotisjuhlassa Upseerikerholla. Australian suurlähettiläs Jonathan Kenna kunnioitti tilaisuutta läsnäolollaan. Kiittelin hänelle Australiaa, joka on maailman ykkönen maahanmuuttajaradiotoiminnassa.

Professori Olavi Koivukankaalla oli mukanaan uusi muistelmakirjansa "Juurilta siiville", jossa on paljon mielenkiintoista ulkosuomalaistoiminnoista.

Tilaisuudessa pistäytyi myös - ette varmaan arvaa - Ilkka Kanerva, joka kävi kansanedustajamatkalla kengurujen maassa kolmisenkymmentä vuotta sitten. Haastattelin häntä silloin.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Tuolla Australian mainiolla suurlähettiläällä Jonathan Kennalla on muuten melkoinen työkenttä. Hän asuu Tukholmasta ja hoitaa suhteita Ruotsiin, Suomeen, Viroon ja Latviaan. Siinä on kaksi liittoutumatonta ja kaksi Nato-maata. Suomessa juhlittiin v. 2017 Suomen 100-vuotiasta itsenäisyyttä. Nyt 2018 vuorossa ovat Viro ja Latvia.

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset