TimoUotila1 Elämän tragikomediaa

Miksi Topeliuksen joululyriikka ei kolahda ruotsinkielisiin?

  • Kuva 1: Helsingin Vuotalon ruotsinkielisessä joulujuhlassa esiintyivät vasemmalta Paul Uotila, Henrik Wikström, Jannika Sandström, Geir Rönning ja Christoffer Strandberg sekä takarivissä Lucia-neito ja -kuoro. Kuva: Timo Uotila.
    Kuva 1: Helsingin Vuotalon ruotsinkielisessä joulujuhlassa esiintyivät vasemmalta Paul Uotila, Henrik Wikström, Jannika Sandström, Geir Rönning ja Christoffer Strandberg sekä takarivissä Lucia-neito ja -kuoro. Kuva: Timo Uotila.
  • Kuva 2: Kartanon Laulu esiintyi englanniksi Vantaan Pyhän Laurin kirkossa. Kuva: Timo Uotila.
    Kuva 2: Kartanon Laulu esiintyi englanniksi Vantaan Pyhän Laurin kirkossa. Kuva: Timo Uotila.
  • Kuva 3: Ruotsinkielinen GUF-kuoro esiintyi joulukonsertissa Paavalin kirkossa  Håkan Wikmanin johdolla ruotsiksi, englanniksi ja viroksi.
    Kuva 3: Ruotsinkielinen GUF-kuoro esiintyi joulukonsertissa Paavalin kirkossa Håkan Wikmanin johdolla ruotsiksi, englanniksi ja viroksi.
  • Kuva 4: Tapanilan Elävän Adventtikalenterin vieraskirjaa täytetään kirkon eteisessä, takana vasemmalla seisoo pastori Esa Järvinen.
    Kuva 4: Tapanilan Elävän Adventtikalenterin vieraskirjaa täytetään kirkon eteisessä, takana vasemmalla seisoo pastori Esa Järvinen.
  • Kuva 5: Presidentti Tarja Halonen ja Pentti Arajärvi Tapanilan Tuike-teatterin jouluajan lastentapahtumassa v. 2016. Kuva: Timo Uotila.
    Kuva 5: Presidentti Tarja Halonen ja Pentti Arajärvi Tapanilan Tuike-teatterin jouluajan lastentapahtumassa v. 2016. Kuva: Timo Uotila.

Miksi Topeliuksen joululyriikka ei kolahda ruotsinkielisiin?

# Joulunaluskiireistä huolimatta halusin taas päästä kuuntelemaan ja jopa laulamaan kauneimpia joululauluja. Ne ovat jo vuosia kuuluneet minulla tämän vuodenajan tunnelmiin. Vaimoni laulaa ruotsinkielisessä GUF-kuorossa www.guffen.fi Olin jo käynyt kuuntelemassa ja laulamassa ruotsinkielisten kauneimpia joululauluja. Nyt oli aika kuunnella suomenkielisiä.

   Helsingin Tapanilan kirkossa joululaulut jo raikuivat, kun astuin sisään. Onneksi en ollut liikaa myöhässä, vaan pääsin osallistumaan kahden suosikkilauluni esitykseen. Ne ovat joulusäveliä, jotka jostakin syystä eivät ole mukana ruotsinkielisessä kauneimpien joululaulujen vihkossa vaikka juuri nuo laulut koskettavat eniten useimpia suomenkielisiä suomalaisia, ainakin minua. Runoilija on ruotsinkielinen, itse Zachris Topelius. Miksi hänen joululyriikkansa ei tehoa Suomen ruotsinkielisiin?

   Nämä suomenkielisten suosikkilaulut ovat Karl Collanin Topeliuksen sanoihin säveltämä Sylvian joululaulu ja Otto Kotilaisen myös Topeliuksen runoon säveltämä Varpunen jouluaamuna. Sylviassa minua liikuttavat sekä sävel että sanat. Tämä laulu on ulkosuomalaisten piirissä aina Australiassa asti ehdoton suosikki. Varpusessa vetoavat erityisesti sanat. Tälläkään kertaa en pystynyt liikutukseltani laulamaan viimeistä säettä: Siemenen pienoisen, jonka annoit köyhällen, pieni sai sun veljesi enkeleitten maassa. Mieleeni tulee tällä kohtaa aina Topeliuksen nuorena kuollut Rafael-poika ja myös Astrid Lindgrenin Veljeni Leijonamieli.

 

# Topeliuksella oli sydäntä köyhille ja syrjäytetyille, mille annan suuren arvon. Sama tulee hienosti ilmi hänen sanoissaan Sibeliuksen laulussa En etsi valtaa, loistoa. Ihmettelenkin joka jouluna, miksi ruotsinkielinen Topelius vetoaa enemmän suomennettuna suomenkielisiin suomalaisiin. Ehkä he olivatkin 1800-luvulla enimmäkseen juuri niitä sorrettuja ja solvaistuja, joista Topelius kertoo?

   Myönnän ilman muuta, että ruotsinkielisillä on vastaavasti hyvin viehättäviä ja iloisempia joululauluja, jotka eivät ole vielä tehneet läpimurtoa suomenkielisiin kauneimpien joululaulujen vihkoihin. Vai olemmeko todellakin luonteiltamme niin erilaisia, että kaipaamme erilaista laululyriikkaa?

   Suomenkieliset ovat kyllä jo oppineet vuosi vuodelta enemmän ymmärtämään rotsinkielisten hienoa Lucia-juhlaperinnettä, joka keskittyy joulukuun 13. päivälle ja siitä eteenpäin.      

 

# Kirjoitin tästä aihepiiristä näillä palstoilla jo viisi vuotta siten: http://timouotila.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/127877-joulumusiikki-vahvasti-lasten-koyhien-ja-sorrettujen-asialla  

   Ennen Varpus-laulua meidän Tapanilan eli Mosan pastorimme Esa Järvinen puhui kauniita sanoja eläinten puolesta. Eläinten hyvinvointi ja kasvispainotteinen ruokavalio ovat nykyään niin tärkeitä virtauksia, että kirkonkin pitää ottaa ne huomioon joulusaarnoissaan.

 

# Samuli Tiikkaja pohtii Helsingin Sanomien lauantaiesseessään 16.12., mikä tekee joulumusiikista jouluista. Hän etsii klassisesta musiikista ns. joulun topoksia eli jouluun liittyviä musiikillisia ilmauksia. Itse sanoisin, että melkein mikä tahansa sävelmä alkaa assosioitua mihin tahansa juhlaan, jos sitä esitetään tarpeeksi usein tuohon aikaan vuodessa. Olen usein harmitellut mielessäni, että melodian suurmestarit Franz Schubert ja Oskar Merikanto eivät ole erityisesti innostuneet säveltämään joululauluja.

 

# Tuo alussa kuvailtu Tapanilan kirkon kauneimmat joululaulut ovat osa joulukuun tapahtumasarjaa, joka tunnetaan nimellä Elävä Adventtikalenteri. Perinne alkoi jo v. 2007. Sen toivat Saksasta Tapanilaan ja sittemmin lukuisille paikkakunnille Jaana ja Olli Hallamaa. Tässä tämän vuoden tapahtumalista:       

http://www.tapanila.fi/uutiset/tapanilan-elava-joulukalenteri-avautuu-1-12

 

Kuva 1: Helsingin Vuotalon ruotsinkielisessä joulujuhlassa esiintyivät vasemmalta Paul Uotila, Henrik Wikström, Jannika Sandström, Geir Rönning ja Christoffer Strandberg sekä takarivissä Lucia-neito ja -kuoro. Kuva: Timo Uotila.

Kuva 2: Kartanon Laulu esiintyi englanniksi Vantaan Pyhän Laurin kirkossa. Kuva: Timo Uotila.   

Kuva 3: Ruotsinkielinen GUF-kuoro esiintyi joulukonsertissa Paavalin kirkossa  Håkan Wikmanin johdolla ruotsiksi, englanniksi ja viroksi. Kuva: Timo Uotila. 

Kuva 4: Tapanilan Elävän Adventtikalenterin vieraskirjaa täytetään kirkon eteisessä, takana vasemmalla seisoo pastori Esa Järvinen. 

Kuva 5: Presidentti Tarja Halonen ja Pentti Arajärvi Tapanilan Tuike-teatterin jouluajan lastentapahtumassa v. 2016. Kuva: Timo Uotila. 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund
Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Seija Nylund, #1.
Kyllähän "Sylviaa" on laulettu konserteissa siellä ja täällä alkukielellä ruotsiksi. Mutta ratkaisevaa on, että sen sanat eivät ole tänä vuonna ruotsinkielisten kauneimpien joululaujen vihkossa. Suomenkielisessä vihkossa se tietenkin on.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Kuva 5: Presidentti Tarja Halonen ja Pentti Arajärvi Tapanilan Tuike-teatterin jouluajan lastentapahtumassa"

Pentti Arajärvi näyttää nauttivan täysin siemauksin esityksestä.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Juha Kuikka, #2.
Kyllähän keneltä tahansa silmäluomet loksahtavat vaistomaisesti kiinni, jos paparazzi lähestyy yllättäen salamavaloineen...

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Varpunen jouluaamuna, talitintti tapanina
Urpiainen uunna vuonna, närhi päivänä Nuutin

(ei-perinteistä kansanrunoutta, kirjattu Ruokolahdella lintulautahavaintojen pohjalta)

Muutamia päiviä sitten MTV3:n ohjelmassa "Joulu mielelle" virolaissyntyinen sopraano Angelika Klas esitti Varpusen (Topelius-Kotilainen). Laulun loppupuolella Klas hiljensi volyymia dramaattisesti, vaikka sävelet olivat hyvin korkeita. Amatöörinäkin käsitin, että suoritus oli erinomainen: myös pianissimona lauluääni säilyi tavattoman kirkkaana, vailla minkäänlaista epäpuhtautta tai katkonaisuutta.

Hämmästelin asiaa seurueelleni, ja 23-vuotias poikani kuittasi asian yhdellä sanalla: "Tekniikkalaji". Kyllä kyllä, huipputekniikka taiteellisessa käytössä tarjoaa ne parhaimmat elämykset.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Tuomo Kokko, #5.
Kiitos vihjeestä. Kuuntelisin kovin mielelläni tuon virolaissyntyisen Angelika Klasin tulkinnan Varpusesta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Mikä joululaulu ei voita mahtipontisuudessaan Jussi Björlingin tulkintaa Helga Natt:

https://www.youtube.com/watch?v=h4x-Q_Nxmhc

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Juha Kuikka, #6.
Tästä olen ilman muuta samaa mieltä. Kun eräs radiotoimittaja pani tämän levyn studiossa pyörimään, hän nousi seisomaan ja nosti käden lippaan. Ei mikään ihme.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Olisi todellakin mielenkiintoista kuulla selityksiä sille, miksi ruotsinkielisen Topeliuksen runous on jotenkin läheisempää somenkielisille suomalaisille. Topeliuksen Maamme-kirja on myös suomalaisen Suomen perusteoksia.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Ulkosuomalaisten keskuudessa Sylvian joululaulu on ehdoton suosikki. Sen sanoma iskee ulkomailla asuvan nostalgiaan, koti-ikävään vastustamattomalla voimalla. Onko tuollainen tunne jotenkin ominaisempi suomenkielisille kuin suomenruotsalaisille?

Tämän olen taas todennut joulun aikoihin vaihtaessani kuulumisia vaikkapa Australian suomalaisten kanssa.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Blogia kirjoittaessani en muistanut Oskar Merikannolta yhtään joululaulua. Mutta onhan niitä sentään. Juuri äsken kuulin Yle Radio 1:stä tällaisen: O. Merikanto: Joulu tullut on (Risto Saarman, tenori, ja Pentti Kotiranta, piano), sanat Joukahainen. Tämä on hieno laulu, joka oli minulle vanhastaan tuttu, vaikka en sitä heti muistanutkaan.

Toivottavasti Franz Schubertiltakin löytyy joululaulu.

Hyvää Joulua ja Entistä Parempaa Uutta Wuotta 2018 lukijoille!

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset