*

TimoUotila1 Elämän tragikomediaa

Kokemuksia 100-vuotiaan Suomen taipaleelta

  • 1. Gunnar Uotilan rintamalla v. 1943 valmistunut Konekiväärimies-veistos. 
Kuva: Timo Uotila.
    1. Gunnar Uotilan rintamalla v. 1943 valmistunut Konekiväärimies-veistos. Kuva: Timo Uotila.
  • 2. Timo Uotila Australiassa v. 1982.
    2. Timo Uotila Australiassa v. 1982.
  • 3. Australian Brisbanen Story Bridge -silta sai Suomi-100-valot.
    3. Australian Brisbanen Story Bridge -silta sai Suomi-100-valot.
  • 4. Pekka Kauhasen talvisodan muistomerkki valmistui Helsingin Kasarmintorille muutamaa päivää ennen Suomen 100-vuotispäivää 30.11.2017. Kuva: Timo Uotila.
    4. Pekka Kauhasen talvisodan muistomerkki valmistui Helsingin Kasarmintorille muutamaa päivää ennen Suomen 100-vuotispäivää 30.11.2017. Kuva: Timo Uotila.
  • 5. Presidentillinen Suomi-100-tapaaminen, vasemmalta Pentti Arajärvi, Tarja Halonen, Tellervo Koivisto, Sauli Niinistö, Jenni Haukio ja Martti Ahtisaari.
    5. Presidentillinen Suomi-100-tapaaminen, vasemmalta Pentti Arajärvi, Tarja Halonen, Tellervo Koivisto, Sauli Niinistö, Jenni Haukio ja Martti Ahtisaari.

# Suomen itsenäisyyspäivä on kätelty ja juhlittu. Ja nyt on syytä tehdä muutama henkilökohtainen loikkaus historiaan.

 

Suomi 25 vuotta 1942

# Isäni, kuvanveistäjä Gunnar Uotila (1913-1997) palveli jatkosodassa Karjalan Kannaksen Raivolassa. Hän osallistui menestyksellisesti rintamalla järjestettyihin veistoskilpailuihin. Meillä on kotona hänen pronssiveistoksensa Konekiväärimies. Se on muistona 25-vuotiaasta Suomesta. Isäni myös valmisti lavasteet rintamalla esitettyyn oopperaan. Hän selvisi hengissä ja jatkoi taiteilijaelämää Helsingissä.

 

Suomi 40 vuotta 1957

# Kun Suomen itsenäisyys täytti 40 vuotta 6.12.1957, kävin jo Helsingin Ressu-koulua Kalevankadulla. Torstaina 5.12. oli pakkasta yksi aste ja melkein pilvistä.  Iltapäivällä koulussa juhlittiin 40-vuotiasta itsenäistä Suomea. Juhlapuheen piti koulun rehtori Ilmari Havu. Tilaisuus päättyi Maamme-lauluun.   Noina aikoina toimitin Ressun lehteä Pärskeitä, jossa 40-vuotiaan itsenäisyyden teemat olivat esillä.  

# Perjantaiaamuna 6.12.1957 isä veti Harjutiellä lipun salkoon. Luin kiinnostuneena lehtiartikkeleita Suomen historiasta ja kuuntelin radio-ohjelmia. Illalla kävin veljieni kanssa pimeässä metsässä. Yritimme nähdä kaupungin ilotulituksia. Meillä oli kynttilöitä talon ikkunalaudoilla.

 

Suomi 42 vuotta 1959

# Kun Suomi täytti 42 vuotta 6.12.1959, pakkasta oli 15 astetta. Meille oli hankittu televisio. Niinpä saimme joukon naapureita vieraaksemme kuvaruudun ääreen. Suomen itsenäisyyspäivän vastaanottokättely on säilynyt noista ajoista lähtien maamme katsotuimpana tv-ohjelmana.

   Päiväkirjassani kuitenkin esitän kovanlaista kritiikkiä: ” Minusta kunniamerkit eivät sovellu tasavallan luonteeseen. Pidän täydellisenä houkkiona ihmistä, joka laskee toisen arvon hänen kunniamerkkiensä perusteella…”  Se on tyypillistä ”vihaisen nuoren miehen” puhetta. Mutta vielä nyt 100-vuotiaassa Suomessa arvostetaan mutta myös arvostellaan meidän pönöttävää juhlaperinnettämme  

   Seuraavan päivän 7.12.1959 päiväkirjamerkinnässä saatoin jatkaa samaa tematiikkaa. Television viihdeohjelmassa nimittäin tuon ajan stand up -koomikko Justus (eli Lasse Pöysti) pilaili   kunniamerkkikeikailun kustannuksella. Annoin päiväkirjassani täydet pisteet Justuksen showlle. Lasse Pöysti muuten kävi kättelemässä presidenttiä 100-vuotiaassa Suomessa 6.12.2017.

 

Suomi 50 vuotta 1967

# Kun Suomi täytti 50 vuotta 6.12.1967, työskentelin jo Ylen ulkomaanosastolla. Olin valmistanut yhdessä englantilaisen Donald Fieldsin kanssa radio-ohjelman, jota lähetettiin nauhoitteena eri maiden radioyhtiöille. Muistan käyneeni jossakin virallisessa itsenäisyyspäiväjuhlassa, jossa ministerit pitivät puheita. Se ei kylläkään tietenkään ollut tasavallan presidentin vastaanotto.

   Seuraavan vuoden itsenäisyyspäivä 6.12.1968 oli aivan poikkeuksellinen. Minut oli lähetetty Ylestä opetusministeriön stipendillä Leningradiin oppimaan lisää venäjän kieltä. Ne olivat jännityksen vuosia, sillä Neuvostoliitto oli juuri miehittänyt Tshekkoslovakian. Kylmä sota oli jäätävässä vaiheessa. Suomalaisten opiskelijoiden joukossa oli pari upseeria. Meitä pidettiin tarkasti silmällä.  Asuntolan olosuhteet olivat ankeat. Lämmintä vettä tuli vain tunnin ajan kerran viikossa. Onneksi suomalaiset opiskelijat saivat käydä Suomen konsulaatin saunassa.

   Minun tehtäväkseni oli annettu juhlapuheen pitäminen venäjäksi asuntolan itsenäisyyspäivän juhlassa. Minun piti jättää juhlapuheeni etukäteen tarkastettavaksi. Kun en siihen suostunut, jouduin ankaraan kuulusteluun. En sittenkään suostunut kertomaan, mitä aioin sanoa. Tuon kuulustelun takia kuitenkin lievensin hiukan sanontojani siitä mitä olin aikonut puhua.

 

Suomi 65 vuotta 1982

# Olen myöhemmin viettänyt kolme itsenäisyyspäivää myös kaukana Australiassa. Saavuin Canberraan juuri 6.12.1982, jolloin Suomi täytti 65 vuotta. Lentokentällä vastassa olivat suomalaiseen kansallispukuun sonnustautuneet ystäväni Vieno ja Reijo Pekkarinen. He olivat juuri saapumassa Suomen suurlähetystön vastaanotolta, jonne minä en enää ehtinyt. Vietin muutaman päivän Pekkaristen vieraana.

   Itsenäisyyspäivän 6.12.1983 vietin Australian Sydneyssä ja 6.12.1988 Brisbanessa. Australian suomalaisten itsenäisyyspäiväjuhlissa on ilmassa suuria tunteita. Siellä lauletaan kyynel silmäkulmassa Maamme-laulun rinnalla Jukka Kuoppamäen Sinistä ja valkoista ja Unto Monosen Satumaa-tangoa.

# Kävin Sydneyssä myös toisenlaisessa itsenäisyyspäiväjuhlassa. Eesti Majalla. Se oli Viron itsenäisyyspäivä helmikuun 24. päivänä. Yleisradion toimittajana olin käynyt monesti Neuvosto-Virossa. Olin siellä oppinut, etteivät virolaiset Tallinnassa uskaltaneet minulle muistella maansa itsenäisyyden aikoja. Sini-valko-mustaa lippua ei nähnyt missään.  Toisin oli Australian virolaisten juhlissa. Siellä tunnelma oli täysin toisenlainen.  Viron lippu liehui, ja isänmaalliset laulut raikuivat. Suomen suurlähettiläs ja konsuli oli tiettävästi kutsuttu paikalle. Mutta eiväthän he voineet tulla. Niin oli YYA-Suomen aikoina. Kukaan ei voinut kuvitella, että Viro olisi taas uudelleen itsenäinen muutaman vuoden kuluttua v. 1991.

   Tällä kertaa Viro on juhlinut näyttävästi 100-vuotiasta Suomea. Toivottavasti Suomi antaa vastaavasti julkisuutta Viron itsenäistymiselle, joka tapahtui helmikuun loppupuolella 1918 eli pari kuukautta Suomen itsenäistymisen jälkeen. Viron itsenäisyyttä ei kuitenkaan kestänyt yhteen menoon sataa vuotta, sillä Viro oli neuvostotasavaltana 1940-1991.

   Muistamme, miten vaikea Suomen oli v. 1991 antaa täyttä tunnustusta Viron uudelleen heränneelle itsenäisyydelle. Nyt olisi mainio tilaisuus korjata silloinen epäröinti lämpimillä onnitteluilla.

 

Suomi 100 vuotta 2017

# Ja nyt tämä meidän Suomemme täytti jo 100 vuotta. Kävin Kasarmintorilla katsomassa uutta Talvisota-patsasta, Pekka Kauhasen Valon tuojaa. Hyvin modernilta vaikuttava ihmishahmo on täynnä pyöreitä reikiä. Voi olla, että ne ovat sodan haavoja. Mutta niiden kautta me jälkipolvet saamme valoa elämäämme. Patsas paljastettiin talvisodan alkamisen vuosipäivänä 30.11.2017.

   Itsenäisyyspäivänä kävimme vaimoni enon Jost Pippingin (1923-1942) haudalla Hietaniemessä. Poika kuoli rintamalla Syvärillä 18-vuotiaana. 

   Ei ihme, että suomalaiset juhlivat näinä kaamosaikoina vakavina, sillä ensin tulee tuomiosunnuntai, sitten talvisodan muistopäivä ja sitten itsenäisyyspäivä. Ja samalla pitäisi yrittää virittäytyä lähestyvän joulun ilosanomaan. Haastetta riittää.

 

Kuvat:

1. Gunnar Uotilan rintamalla v. 1943 valmistunut Konekiväärimies-veistos. Kuva: Timo Uotila.

2. Timo Uotila Australiassa v. 1982.

3. Australian Brisbanen Story Bridge -silta sai Suomi-100-valot.

4. Pekka Kauhasen talvisodan muistomerkki valmistui Helsingin Kasarmintorille muutamaa päivää ennen Suomen 100-vuotispäivää 30.11.2017. Kuva: Timo Uotila.

5. Presidentillinen Suomi-100-tapaaminen, vasemmalta Pentti Arajärvi, Tarja Halonen, Tellervo Koivisto, Sauli Niinistö, Jenni Haukio ja Martti Ahtisaari.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Mielenkiintoista lukea päiväkirjastasi poimittuja itsenäisyyspäiviin liittyviä tapahtumia.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Irja Laamanen, #1.
On todella hienoa, että minulla on jäljellä noita vanhoja merkintöjä. Kun niitä selailee, törmää kokonaan unohtuneisiin tapahtumiin - ja aivan erilaiseen näkijään ja kokijaan.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Olen usein toivonut, että suomalaiset ottaisivat oppia Australia-päivän vietosta. Mutta se onkin kesämaassa ja eteläisen pallonpuoliskon keskikesällä eli tammikuun 26. päivänä:
http://timouotila1.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuu...

Ruotsalaiset ovat taas meitä nokkelampia, kun viettävät kansallispäivää kesäkuun alussa meidän puolustusvoimain lippujuhlapäivämme jälkeen. Tuolloin voi juhlia jopa ulkona eikä tarvitse istua kotona television ääressä.

Käyttäjän HenriJrvi kuva
Henri Järvi

Muutama huomio näiltä 100 v päiviltä. Talvisodan muistomerkki on tehty ilmeisesti haponkestävästä teräksestä jonka pitäisi kestää 500 v jos olen oikein ymmärtänyt. Ketkähän sitä katsovat silloin, rotat ja torakat kai, vai onko täällä muitakin katsojia silloin?

Toinen asia mikä on tullut mieleen on asia joka olisi väitöskirjan arvoista. Eli miten Tsaarin Chevalier kaartilaisesta tulikaan Suomalaisten hyvä isä. Miten temppu tehtiin. Sehän on nyt ajankohtaista kun Niinistö temppua ollaan tammikuussa tekemässä.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Teräs ehkä kestääkin, mutta muistomerkin sähköistys on kuulemma pätkinyt jo ensi päivinä. HAH HAH! Onneksi talvisodassa ei oltu tuonkaltaisen tekniikan varassa.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Tuomo Kokko, #5.
On todella merkillistä, jos tuo patsaan sähkö pätkii. Tuohon luulisi löytyvän jonkinlainen ratkaisu, vaikka elämmekin ex-Nokian maassa.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Henri Järvi, #4.
Hyvä kysymys, kuka enää katselee 500 vuoden kuluttua talvisodan muistomerkkiä. Entä seisooko vielä silloinkin Suomen paraatipaikalla "Varsovan pyövelin", Aleksanteri II:n patsas?

Mannerheimista on professori Henrik Meinander kirjoittanut uuden ja mainion teoksen. Olen sen pohjalta yrittänyt ymmärtää, miksi tsaarin uskollisesta palvelijasta tuli Suomelle "hyvä isä". Mannerheim yritti vielä itsenisestä Suomesta käsin pelastaa Venäjän keisarivaltaa.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Suomen itsenäisyysjuhlinnan osalta muistan hienona kokemuksena 75-vuotisjuhlat 1992. Ulkosuomalaisten piirissä tilaisuuksia järjestettiin otsikolla "Suomi sydämessä". Niissä merkeissä järjestettiin suuri tilaisuus mm. Helsingin Jäähallissa. Ne olivat onnistuneet juhlat, joista puuttui tarpeeton pönötys.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

On seurattu kiinnostuneina, miten Putinin Venäjä suhtautuu Suomen 100-vuotiaaseen itsenäisyyteen. Venäjän tiedotusvälineissä onkin näkynyt tyypillisiä kannanottoja:

Näin kerrotaan Helsingin Sanomissa: Koska mielipiteisiin vaikuttavaa merkitystä Venäjällä on vain tv-kanavilla, tärkeimmän Suomen itsenäisyyden juhlavuotta koskeneen jutun julkaisi Pietarin tv-5. Juttu oli asiallinen, mutta juonnossa kuitenkin muistutettiin, ettei Suomi juhlisi ilman Leniniä ja että itsenäisyys oli Suomelle Venäjän bolshevikkien antama lahja.

Turvallisuuskysymyksissä kuuluu kummia. Juuri kun Kremlin ystävät ovat Suomessa aloittaneet todistelun siitä, kuinka Suomi vaarantaa Nato-optiollaan Itämeren alueen vakauden, Venäjällä on tultu päinvastaiseen tulokseen. Kreml antaa tunnustuksen Suomelle ja Ruotsille, jotka eivät ole liittyneet Natoon.

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset