TimoUotila1 Elämän tragikomediaa

Australian Suomi, Uusi Suomi ja uusi Uusi Suomi

  • Kuva 1: Australian Suomi Newspaper pöydällä, läppärillä Australian valtion maailman suurimman maahanmuuttajaradion SBS:n suomenkielinen ohjelma. Kuva: Timo Uotila.
    Kuva 1: Australian Suomi Newspaper pöydällä, läppärillä Australian valtion maailman suurimman maahanmuuttajaradion SBS:n suomenkielinen ohjelma. Kuva: Timo Uotila.
  • Kuva 2: Australian Suomi-lehden päätoimittaja Risto Söder puhuu Ulkosuomalaisparlamentin varapuhemiehenä parlamentin 20-vuotisjuhlaistunnossa Helsingin yliopiston juhlasalissa kesäkuussa 2017. Kuva: Timo Uotila.
    Kuva 2: Australian Suomi-lehden päätoimittaja Risto Söder puhuu Ulkosuomalaisparlamentin varapuhemiehenä parlamentin 20-vuotisjuhlaistunnossa Helsingin yliopiston juhlasalissa kesäkuussa 2017. Kuva: Timo Uotila.
  • Kuva 3: Suomenkielisiä Australia-lehtiä vasemmalta Australianterrierikerhon jäsenlehti ”Aussi”, vuodesta 1926 ilmestynyt ”Suomi Newspaper”, Australian helluntaiseurakuntien julkaisu AHS eli ”Australian Hyvä Sanoma” ja Suomi-Australia -yhdistysten Liiton ”Bumerangi”. Kuva: Timo Uotila.
    Kuva 3: Suomenkielisiä Australia-lehtiä vasemmalta Australianterrierikerhon jäsenlehti ”Aussi”, vuodesta 1926 ilmestynyt ”Suomi Newspaper”, Australian helluntaiseurakuntien julkaisu AHS eli ”Australian Hyvä Sanoma” ja Suomi-Australia -yhdistysten Liiton ”Bumerangi”. Kuva: Timo Uotila.

# Australia on sivistyneenä demokratiana melkein pohjoismaista tasoa. Australian kaupungit ovat kansainvälisissä vertailuissa todettu maailman parhaiksi asuinpaikoiksi. Kun yrittää seurata sitä mitä maapallon alapinnalla Australiassa tapahtuu, kotimaisista uutisvälineistä ei kyllä ole paljon apua. Meillä lehdet, radio ja televisio kertovat Australiasta vain, jos krokotiili on vienyt mennessään uimarin tai metsäpalo uhkaa suurkaupunkia. Noita uutisia riittää vain pari kolme per vuosi.

   Australiassa kuitenkin eletään ja keskustellaan joka päivä tärkeistä politiikan, talouden ja kulttuurin kysymyksistä, joista meille tulee tietoa vain, jos ryhdymme etsimään sitä oikealla tavalla.

   Jos osaamme riittävästi englantia, voimme selailla sellaisten suurten lehtien kuin The Australian http://www.theaustralian.com.au/ ja The Sydney Morning Herald http://www.smh.com.au/ nettisivuja. Voimme myös käydä kuuntelemaan vaikkapa maailman suurimman maahanmuuttajaradion, Australian valtion SBS Radion   tuoreinta suomenkielistä radiolähetystä. Tuossa ohjelmassa on suomeksi selitettynä ja englanninkielisillä efekteillä särvitettynä tietoa Australian päivänpolitiikasta:
http://www.sbs.com.au/yourlanguage/finnish/audiohighlights

   Olen jo neljännesvuosisadan antanut noihin SBS-radion lähetyksiin joka toinen viikko katsauksen Suomen politiikasta, taloudesta ja kulttuurista. . Ohjelmaa on 1990-luvun lopulta lähtien toimittanut Sydneyssä Karl Mattas, joka tunnetaan myös kuvataiteilijana ja joka työskenteli ennen Australiaan muuttoaan Ylessä. SBS Radiolla on myös Facebook-sivut: https://www.facebook.com/sbs.finnish?fref=ts

 

Australian Suomi-lehti perustettiin 1926

# Mutta jo kauan ennen nykyistä nettiaikaa ovat siirtolaismaiden sanomalehdet välittäneet tietoa omalle kieliryhmälle ja myös lehtien tilaajille vanhaan kotimaahan. Australiassa on ilmestynyt tuollainen lehti, Suomi Newspaper, jo vuodesta 1926. Se saattaa olla vanhin vielä ilmestyvä ulkosuomalaislehti. Tosin se ei voinut ilmestyä toisen maailmansodan aikana, jolloin Suomi oli Australialle vihollismaita ja kaikki australiansuomalaisten toiminnot olivat kiellettyjä.

   Suomi-lehden julkaisijana on ollut luterilainen kirkko, mutta se on normaali monipuolinen ja moniarvoinen yleislehti, joka kertoo Australian ja Suomen politiikasta, taloudesta, kulttuurista. urheilusta ja australiansuomalaisten maallisista ja hengellisistä toiminnoista.

   Suomi-lehden päätoimittajana Melbournessa vuodesta 1985 on ollut maisteri Risto Söder. Kun lukee hänen pääkirjoituksiaan, käy ilmi, että lehti kannattaa paremminkin Labor-linjaa kuin vaikkapa Australian nykyisen Malcolm Turnbullin porvarikoalitiota. Niin uskoisin Australian suomalaisväestön enemmistönkin ajattelevan. Suomi-lehden nettisivut: www.suominewspaper.com.au

 

Australian mediakokemuksia 1980-luvulta lähtien

# Olen jo kymmenisen vuotta lähettänyt Suomi Newspaperille laajoja katsauksia Suomen tapahtumista.

   On muuten erikoista, että Suomen Uusi Suomi lopetti paperilehden v. 1991 mutta Australiassa ilmestyy yhä edelleen Suomi-lehti. Nyt sitten avustan kirjoituksillani Australian Suomi-lehteä ja tätä nettilehteä, uutta Uutta Suomea.

   Ensimmisellä Australian-kaudellani 1982-84 avustin Yleä ja kävin usein Sydneyn 2EA-radioasemalla, joka oli SBS:n edeltäjä. Vuosina 1988-89 olin Brisbanessa toimittamassa Mikko Mäki-Nesteen perustamaa Finlandia News -lehteä, joka ei ilmesty enää. Samalla kävin joskus puhumassa 4EB-radion suomenkielisissä ohjelmissa. Niitä voi yhä kuunnella digilähtyksinä jopa täällä Suomessa: http://www.4eb.org.au/4eb-ondemand  Facebook: suomiradio/com 

Sunnuntaisin klo 10-11 Suomen talviaikaa ja 11-12 kesäaikaa voi kuunnella Townsvillestä asemalta 4TTT suomenkielisiä lähetyksiä:  http://4ttt.radio.net/  

Kuva 1: Australian Suomi Newspaper pöydällä, läppärillä Australian valtion maailman suurimman maahanmuuttajaradion SBS:n suomenkielinen ohjelma. Kuva: Timo Uotila.

Kuva 2: Australian Suomi-lehden päätoimittaja Risto Söder puhuu Ulkosuomalaisparlamentin varapuhemiehenä parlamentin 20-vuotisjuhlaistunnossa Helsingin yliopiston juhlasalissa kesäkuussa 2017.

Kuva: Timo Uotila.

Kuva 3: Suomenkielisiä Australia-lehtiä vasemmalta Australianterrierikerhon jäsenlehti ”Aussi”, vuodesta 1926 ilmestynyt ”Suomi Newspaper”, Australian helluntaiseurakuntien julkaisu AHS eli ”Australian Hyvä Sanoma” ja Suomi-Australia -yhdistysten Liiton ”Bumerangi”. Kuva: Timo Uotila.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Ihmiset eivät ole vielä oppineet ymmärtämään, että Australian radioasemia voi nykyään kuunnella digitekniikalla kuin paikallisradiolähetyksiä. Muistan hyvin itsekin ajatelleeni vuosithanten vaihteen tienoilla, että digiradio on jotain ”insinöörien huuhaata”. Ajattelin, että radiota varten tarvitaan lähietäisyydellä ulaa (FM), hieman kauempana keskiaaltoja ja valtamerten taakse lähetettäessä lyhytaaltoja, vaikka ne kuuluvatkin hyvin oikullisesti. Emmehän silloin osaneet kuvitella, että digitekniikalla radiolähetyksiä voi kuunnella paikallisradion tasolla Australiasta asti.
Teknisiä keksintöjä on aina ensin vierastettu ja väheksytty. Värifilmiäkin pidettiin aikoinaan ”amerikkalaisena humpuukina”. Taidetta syntyi muka vain mustavalkoisena.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Kuuntelin juuri Australian Pohjois-Queenslandin Townsvillen kaupungista tulevan suomenkielisen radio-ohjelman asemalta 4TTT. Ari Korhonen on toimittanut tuota lähetystä jo 1980-luvulta lähtien. Ohjelmassa oli uutisia Suomesta ja maailmalta sekä suomalaista musiikkia, tällä kertaa mm. Kaija K:n "Kuka keksi rakkauden?". Se on minusta hienoimpia suomalaisia laulumusiikkikappaleita, joka kohoaa ihan Oskar Merikannon ja jopa Franz Schubertin liepeille.

Tuossa Ari Korhosen radiolähetyksessä on säännöllisesti myös Ylen tuore uutislähetys.

On todella harmi, jos suomalaiset eivät ole oppineet kuuntelemaan omakielisiä radiolähetyksiä toiselta puolelta maailmaa Australiasta, jossa on tällä hetkellä alkukesä kukkeimmillaan niin kuin meillä toukokuussa. Noita lähetyksiä voi kuunnella diginä yhtä korkealla teknisellä tasolla kuin meidän omia paikallislähetyksiämme ulalla (FM).

Tunnen suurta haikeutta, kun kaksi Australian suomenkielistä paikallislähetystä lopetti tänä vuonna, nimittäin Canberran 2XX ja Brisbanen BayFM.

Mutta onhan meillä vielä SBS ainakin viisi vuotta eteenpäin, Brisbanen Suomi-radio asemalla 4EB ja tämä Townsvillen 4TTT. Kuunteluohjeita on tuossa ylempänä minun blogissani.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Kuuntelin juuri maailman suurimman maahanmuuttajaradion SBS:n tuoreimman suomenkielisen ohjelman. Sen toimittaja Karl Mattas tarjosi taas rautaisannoksen siitä, mistä Australiassa juuri nyt keskustellaan. Kuulemme mm. kaksoiskansalaisuusdraamasta, joka horjuttaa jo hallitusta. Kuulemme myös, että "maailman suurimmalle kivelle" Ulurulle ei saa enää kiivetä. Minä ehdin takavuosina nousta tuota rinnettä aimo matkan. Ohjelmassa myös haastatellaan muutaman vuoden Tasmaniassa asunutta suomalaista muotoilijaa Nanna Bayeria.

Kannattaa kuunnella.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset