*

TimoUotila1 Elämän tragikomediaa

Jos käytte Riossa, käykää myös ”Pikku-Suomessa”, Penedossa

  • 1. Rion Jeesus-patsas. Kuva: Timo Uotila
    1. Rion Jeesus-patsas. Kuva: Timo Uotila
  • 2. Rion karnevaalitunnelmaa. Kuva: Timo Uotila
    2. Rion karnevaalitunnelmaa. Kuva: Timo Uotila
  • 3. Brasilian Penedo, ”Pikku-Suomi”.
    3. Brasilian Penedo, ”Pikku-Suomi”.
  • 4. Penedon Joulupukinmaa.
    4. Penedon Joulupukinmaa.
  • 5. Brasilian devalvaatioiden syömiä seteleitä viime vuosituhannelta.
    5. Brasilian devalvaatioiden syömiä seteleitä viime vuosituhannelta.
  • 6. Timo Uotila haastattelee Etelä-Amerikan suomalaisia.
    6. Timo Uotila haastattelee Etelä-Amerikan suomalaisia.

# Rion olympialaiset ovat alkaneet. Ulkoministeriön arvion mukaan suomalaisia on lähdössä Rion kisoihin kaikkiaan noin 700. Olympialaiset ovat koko maailman suurtapahtuma. Yleisradio lähettää kisoista ohjelmaa melkein kellon ympäri.

   Olin asunut Australiassa 1980-luvulla kolmisen vuotta, niistä kaksi Sydneyssä. Olin Helsingissä Yleisradion ulkomaanlähetyksiä tekemässä, kun Australian Sydney valmistautui olympialaisiin v. 2000. Olisin kovin mielelläni ollut näkemässä, miten ”minun kotikaupunkini” järjestäisi olympialaiset.

   Sain kuitenkin määräyksen lähteä jatkamaan ulkosuomalaisten vaiheista kertovaa radio-ohjelasarjaani – Etelä-Amerikkaan. Ehdin katsella kotona Helsingissä Sydneyn kisojen avajaiset. Mutta heti seuraavana päivänä piti lentää ei kauas kaakkoon vaan kauas lounaaseen. Matkustin ensin Madridiin, josta jatkoin huikean pitkällä lennolla Chilen Santiagoon. Tällä matkallani kävin myös ulkosuomalaisten parissa Argentiinassa, Paraguayssa – ja Brasiliassa. São Paulon ja Rio de Janeiron puolivälissä, parisen sataa kilometriä Riosta on paikkakunta nimeltä Penedo. Siellä olin käynyt vanhassa suomalaiskeskuksessa jo v. 1989 Australiasta palatessani.

# Penedo on pastori Toivo Uusikallion vuonna 1929 perustama suomalaissiirtokunta Brasiliassa Rio de Janeiron osavaltiossa. Ensimmäisellä Brasilian-matkallani muuten haastattelin Uuskallion leskeä. Siirtokunnassa oli tarkoituksena noudattaa kasvissyöntiin ja siveellisyyteen perustuvaa elämäntapaa. Penedo on Kanadassa sijaitsevan Sointulan ohella tunnetuin esimerkki suomalaisesta 1900-luvun alun niin sanotusta utopiasiirtolaisuudesta. Noin kertoo Wikipedia.

   Useat siirtolaisista eivät kestäneet Penedon karuja olosuhteita vaan palasivat Suomeen. Toisaalta 1930-luvun laman ja sodan vuoksi siirtokunta sai lisää asukkaita. Tiukkoja sääntöjä jouduttiin lieventämään. Alkuaikoina myös tanssi oli kielletty, mutta kielto kumottiin, ja perinteiset lauantaitanssit alkoivat Suomi Clubilla.

   Nykyään Penedossa on kaksi tanhuryhmää, jotka koostuvat enimmäkseen brasilialaisista jäsenistä. Penedon Pippurit -tanhuryhmä on esiintynyt myös Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla. Suomalaisen väestön vähetessä se sekoittui nopeasti paikalliseen väestöön. Minun vieraillessani Penedon Suomi-talolla oli useita tanssi-iltoja.

  Penedon noin 6000 asukkaasta noin 25 osaa edelleen tyydyttävästi suomea, useampi ainakin vähän. Penedoon on myös viime vuosina muuttanut Suomesta muutamia uusia asukkaita, jotka ovat avanneet uusia yrityksiäkin alueelle.

   Penedo on nykyään vilkas Rion ja São Paulon väestön matkailukohde. Matkaa Penedosta Rio de Janeiron kaupunkiin on 156 ja São Pauloon 260 kilometriä. Väylä on hyvää moottoritietä. Bussilla pääsee molempiin suuntiin, sanon kokemuksesta.

   Penedon keskustassa sijaitsee suomalaista puukaupunkia jäljittelevä kävelykatualue, Pikku-Suomi (Pequena Finlândia), jonka on suunnitellut arkkitehti Alva Fagerlande. Häntä olen haastatellut ohjelmiini. Pikku-Suomessa toimiva Joulupukinmaa vetää vuosittain kymmeniä tuhansia brasilialaisia vieraita.

    Penedossa on myös Suomi-museo, joka esittelee kolonian ja yleisemminkin Suomen historiaa. Museon yhteydessä toimii lisäksi historiallinen kirjasto. Penedo tunnetaan Brasiliassa nimenomaan "Pikku-Suomena", ja taajaman ravintolat, kaupat ja hotellit kopioivat suomalaiselta kalskahtavia nimiä uusiinkin hankkeisiinsa.

   Penedo sijaitsee Brasilian vanhimman kansallispuiston vieressä. Itatiaian kansallispuisto, 370 km2, perustettu 1937 on tunnettu vuoristaan, vesiputouksista ja rannikkosademetsistä.

   Penedossa puhuttu omalaatuinen "murre" (Pidding) lienee lopullisesti menetetty. Vielä 2000-luvun alussa sitä puhui suurehko joukko Suomesta 1930-1950-l. tulleita siirtolaisia, jotka omaksuivat kieleen myös portugalin kielestä sanastoa ja muokattuja sanontatapoja. Sain tuota kielimuotoa talteen matkoillani.

# Ennen minua Ylen legendaarinen radiotoimittaja Martti Silvennoinen kävi ohjelmanteossa Penedossa v. 1963. Jo 1930-luvulla paikalla kävi kirjailija Olavi Paavolainen.

   Valmistin Penedon suomalaisista radio-ohjelman laajaan yli 50 ohjelman sarjaani Ulkosuomalaisten vaiheita.  Se esitettiin ensimmäisen kerran 6.1.2001. Sarjaa esitettiin Ylen ulkomaille suunnatuissa lähetyksissä, mutta ei kotimaan ohjelmissa. Toivottavasti ohjelma saadaan vielä Ylen Elävän Arkiston valikoimaan.

   Timo Uotilan Penedo-ohjelmassa olivat haastateltavina Helena Hildén (2000), Toivo Uuskallio ja Martti Silvennoinen (1963), Soile Viitaniemi (2000), Eila Ampula (2000), Taimi Aichinger (2000), Alva Fagerlande (2000), Hilkka Vikman (2000), Kyösti Turunen (2000)  ja Anneli Turunen (2000).

   Jos matkustatte Rion olympialaisiin, käykää ihmeessä Penedossa. Voin vakuuttaa, että se kannattaa. Ja jos jää käymättä, harmittaa takuulla jälkikäteen.

LISÄÄ AIHEESTA:

http://www.migrationinstitute.fi/files/pdf/exhibition/penedo-70-vuotta-suomalainen-utopia-brasiliassa.pdf

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/12/19/penedon-kadotetun-paratiisin-pelasti-turismi

 

Kuvat:

1. Rion Jeesus-patsas. Kuva: Timo Uotila

2. Rion karnevaalitunnelmaa. Kuva: Timo Uotila

3. Brasilian Penedo, ”Pikku-Suomi”.

4. Penedon Joulupukinmaa.

5. Brasilian devalvaatioiden syömiä seteleitä viime vuosituhannelta.

6. Timo Uotila haastattelee Etelä-Amerikan suomalaisia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Käydessäni Riossa 1989 ja 2000 en osannut juuri pelätä. Nyt näkee matkustajia varoitettavan monenlaisista vaaroista. Asuin Riossa hotellissa aivan Copacabanan rannassa. Kun lähdin uimarannalle, hotellissa neuvoivat jättämään kassin hotellille.

Riosta Penedoon ja Penedosta São Pauloon matkustin tavallisella bussilla.

Matkallani v. 2000 lensin ensin Santiagoon ja Sieltä Buenos Airesiin. Pohjois-Argentiinassa on vanha suomalaiskeskus nimeltä Colonia Finlandesa. Siellä minulla oli paikallinen opas, jonka kanssa kuljin. Sieltä kävin Paraguayssa tapaamassa suomalaissiirtokuntaa. Tuon matkan tein argentiinalaisessa kuorma-autossa. Silloin oli helpompi selviytyä rajan yli joutumatta korruption kynsiin.

Argentiinasta ajoin Brasilian puolelle paikallisten suomalaisten tutun henkilöautolla. Niin että erinäisiä järjestelyjä siellä tarvittiin. Mutta selvisin kaikesta ehjin nahoin.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Satutko muuten tietämään tästä jotain enemmän? On nimittäin ollut aika harvinainen tapaus.
https://news.google.com/newspapers?nid=1301&dat=19...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Kalevi Kämäräinen, #2.
Onpa mielenkiintoinen lehtitieto marraskuulta 1966. Siinä esiintyy suomalainen tietokilpailukunkku Esko Kivikoski Australiassa. Muistan hyvin Esko Kivikosken, mutta tuosta tapahtumasta minulla ei ole tietoa. Kiitos vinkistä. Pitääpä ottaa selvää,

Suomi on siis ollut esillä eri puolilla maapalloa jo viime vuosituhannella.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Olen katsellut Ylen olympialähetyksiä ja huomannut, että Riossa on paljon uutta verrattuna vuoteen 2000. Mutta paljon on samaa kuin silloin. Röttelökaupunginosia on purettu ja niiden asukkaat heitetty ties minne.

Pian saamme katsoa kisojen avajaiset. Jännitys kohoaa.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Katsoin televisiosta Rion kisojen muhkeat avajaisseremoniat. En ihmettele, että alueella ennen asuneet mutta ulos heitetyt köyhät protestoivat. Brasilian valtiovaltaa edusti virkaa tekevä presidentti. En ihmettele, että varsinaisen presidentin kannattajat protestoivat. Korruptio on tuossa maassa ja koko maailmassakin niin yleistä, että on vaikea sanoa, kuka on ryvettyneempi kuin toinen.

En nähnyt katsomoissa Penedon asukkaita, vaikka heitä siellä varmasti oli. Mutta meille ei näytetty myöskään Sari Essayahia, kun Suomen joukkue kulki pääkatsomon ohi. Onko aihetta loukkaantua?

Itse kilpailut ovat alkaneet. Suomen joukkueen johdon oli viisasta olla lupailematta mitaleja tai pisteitä. Jos niitä tulee, riemu on sitäkin suurempi.

Vaikka toisaalta, kansallisuusaate on urheilussa aivan ylimittaista. Pitäisi oppia iloitsemaan siitä, että paras ja/tai hyväonnisin voittaa tuli hän sitten mistä maasta hyvänsä. Nationalismia on maailmassa jo tarpeeksi tai paremmin sanottuna aivan liikaa.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Ei tämä puhe Penedosta mitään satua ole. Siitä saatiin todiste Ylen Urheiluruudussa su 7.8. Toimittaja Petri Sjöblom seisoi Penedon kujilla ja haastatteli aituritaituri Oskari Möröä.

Kannattaa katsoa: http://areena.yle.fi/1-3064088#autoplay=true
kohdassa 13:00-15:00

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Rio on maailman väkivaltaisimpia kaupunkeja, jossa pitää olla kaiken aikaa varuillaan. Ei pidä mennä edes valokuvaamaan köyhien asuntoja, kerrotaan Helsingin Sanomissa. Kannattaa siis mennä yhdeksi päiväksi Penedoon kokemaan Suomen, maailman turvallisimman maan, tunnelmaa - tai ainakin kuvitella niin. Sen jälkeen jaksaa taas Rioa ja Suomen mitalien epätoivoista odottelua.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Mitä yhteistä on Rion Sokeritoppa-vuorella, Australian "isolla kivellä" Ulurulla ja Suomen Pohjois-Karjalan Kolilla? Ne ovat kaikki kolme trooppisen ilmaston entisiä saaria, jotka ovat nousseet merestä. Luitte oikein, siis trooppisia saaria. Suomikin oli joskus tropiikkia. Noin luemme geologi Jukka Hildénin artikkelista tiistain 9.8. Helsingin Sanomista.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Rion kisojen tulostulvassa riittää seuraamista. Toivottavasti sieltä tippuu myös Suomelle jotain.

Sen ohella kannattaa seurata Brasilian asioita laajemminkin. Tänään 10.8. kuulimme uutisissa, että maan presidentin korruptiooikeudenkäynti on alkamassa. Tämä suuri uutinen on jäämässä kaikenlaisten pingistulosten varjoon.

Helsingin Sanomissa on 10.8. muistokirjoitus DI Matti Koposesta (1944-2016), joka toimi tehokkaasti Brasilian teollisuudessa. Minullakin on Ressusta koulutoveri, joka työskenteli vuosia Brasilian elinkeinoelämässä.

Rio ei ole pelkkää olympiaurheilua.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Penedosta ja Riosta puheen ollen voin suositella ystäväni, tri Asko Korpelan mainiota matkakuvausta, joka on tavoitettavissa klikkaamalla tästä:
http://www.askokorpela.fi/harraste/matkat/20000117...

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Tänään to 11.8. Ylen aamulähetyksessä kerrottiin brasilialaisesta mate-juomasta. Itse nautin mateta Paraguayssa pienessä suomalaiskeskuksessa Villa Alboradassa Laulajan perheen pöydässä takapihalla v. 2000. Tuon Paraguayn kylän legendaarinen hahmo on muuten "peräkylän poika" Manuel Holopainen.

Tässä on hieman netistä lainattua tietoa matesta:
Mate on Ilex paraguariensis puun kuivatuista, lievästi paahdetuista ja sitten jauhetuista lehdistä haudutettu juoma. Laadusta riippuen siinä voi olla jauhettujen lehtien lisäksi mukana myös samaisen puun nuppuja ja kukan varsia. Luonnossa puu voi kasvaa 15 metriseksi ollessaan silloin noin 25 vuotias. Viljeltynä se pidetään 3-6 metrin korkuisena, jonka se saavuttaa noin viidessä vuodessa. Puu on erittäin vaativa kasvuolosuhteidensa suhteen sekä luonnossa kasvaessaan että viljeltynä. Sen vaatimat kasvuolosuhteet ja maaperä 18. ja 30. eteläisen leveysasteen välisellä vyöhykkeellä löytyvät 80 % Brasiliasta. Edes samankaltaisissa ilmasto-olosuhteissa kasvia ei ole onnistuttu viljelemään muualla.

Argentiina, Brasilia ja Paraguay ovat maina sekä suurimmat tuottajat että Maten kuluttajat. Keskieverto argentiinalainen käyttää melkein 7 kg matea vuodessa, mikä on paljon enemmän kuin kahvia. Meidän Mate on Brasiliasta.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Rikosepäilyt niittävät Brasilian hallintoa – nyt erosi korruptioministeri. Brasiliassa korruption kitkemisestä vastannut ministeri ehti työskennellä vain muutaman viikon, kunnes korruptioepäilyt pakottivat hänet eroamaan tehtävästään. Noin kerrottiin uutisissa alkukesästä:
http://yle.fi/uutiset/rikosepailyt_niittavat_brasi...
Kannattaa kuunnella Yle Radio 1:n Maailmanpolitiikan arkipäivää la 13.8. klo 12:10. Siinä on lisää tietoa siitä, mitä Brasiliassa tapahtuu urheiluruljanssin taustalla.

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset