TimoUotila1 Elämän tragikomediaa

Erkki Tuomioja ajaa historiaa rauhan asialle

  • 1. Presidentti Martti Ahtisaari (vas.) ja Helsingin yliopiston kansleri Thomas Wilhelmsson kansainvälisessä historiakonferenssissa. Kuva: Timo Uotila.
    1. Presidentti Martti Ahtisaari (vas.) ja Helsingin yliopiston kansleri Thomas Wilhelmsson kansainvälisessä historiakonferenssissa. Kuva: Timo Uotila.
  • 2. Historioitsijat ilman rajoja –konferenssin kansainvälistä osanottajajoukkoa yliopiston juhlasalissa. Kuva: Timo Uotila.
    2. Historioitsijat ilman rajoja –konferenssin kansainvälistä osanottajajoukkoa yliopiston juhlasalissa. Kuva: Timo Uotila.
  • 3. Professori Romila Thapar Intiasta puhuu. Kuva: Timo Uotila.
    3. Professori Romila Thapar Intiasta puhuu. Kuva: Timo Uotila.
  • 4. Vuodesta 1917 keskustelevat vasemmalta professorit Sergei Zhuravlev, Kimmo Rentola ja Henrik Meinander. Kuva: Timo Uotila.
    4. Vuodesta 1917 keskustelevat vasemmalta professorit Sergei Zhuravlev, Kimmo Rentola ja Henrik Meinander. Kuva: Timo Uotila.
  • 5. Erkki Tuomioja ja professori Christina Twomey Australiasta. Kuva: Timo Uotila.
    5. Erkki Tuomioja ja professori Christina Twomey Australiasta. Kuva: Timo Uotila.
  • 6. Irlannin ex-ulkoministeri Eamon Gilmore Paasikivi-Seurassa. Kuva: Timo Uotila.
    6. Irlannin ex-ulkoministeri Eamon Gilmore Paasikivi-Seurassa. Kuva: Timo Uotila.

# Meillä suomalaisilla oli ilo ja kunnia olla perustamassa kansainvälistä järjestöä tai verkostoa nimeltä Historians without Borders, Historioitsijat ilman rajoja. Se pyrkii yhtä arvovaltaiseksi ihmiskunnan unilukkariksi, tuomariksi ja jopa toimeenpanijaksi kuin Lääkärit ilman rajoja ja Reportterit eli journalistit ilman rajoja. Panin tuohon historioitsijoiden paperiin nimeni minäkin Helsingin yliopistolla illan suussa 20.5.

   Sitä ennen oli pidetty kahden päivän sisällöltään erittäin painava ja mielenkiintoinen kansainvälinen esitelmien ja seminaarien sarja. Niiden teemana oli historian käyttö ja väärinkäyttö konflikteissa.   Historiantutkijat haluavat edistää sitä, ettei historiaa käytetä väärin konfliktien polttoaineena, ja että erilaisten tulkintojen välillä säilyy vuoropuhelu. Puheenvuorot olivat teemaan sopivasti hyvin kriittisiä. Osanottajia oli noin 300 maailman kaikilta mantereilta. Ohjelmaa oli niin runsaasti, että yksi ihminen ei ehtinyt seurata kaikkea.

   Tilaisuuden avasi tämän idean suomalainen esitaistelija, ex-ulkominiseri Erkki Tuomioja. Hänen jälkeensä rauhan asiaa julisti presidentti ja Nobelilla palkittu Martti Ahtisaari.

   Seuraavana esiintyi Ranskan ex-ulkoministeri Bernard Kouchner, joka esitti varsin räväköitä mielipiteitä. Hän vertasi Vietnamin pakolaisten vastaanottoa kolmisenkymmentä vuotta sitten tänäiseen Syyrian pakolaisten väkivaltaiseen patoamiseen. Vertailu toi nyky-EU:lle murskatuomion.

   Paneelissa pakolaisasiasta teki lohduttomia huomioita mm. asioita lähellä seurannut Elisabeth Rehn.

   Historioitsija Margaret MacMillan Oxfordista kuvaili historian opetusten käyttökelpoisuutta tulevaisuuden rakentamiseksi varsin epäilevästi. Hän sanoi suurin piirtein, että historiasta oppii sen ettei historiasta opi mitään. Samat virheet toistetaan kerta kerran jälkeen ja usein entistä karkeampina.

   Jatkokeskustelussa Jan C. Behrends Berliinin Humbolt –yliopista ja Oula Silvennoinen Helsingistä toistivat melkein samaa skeptistä sanomaa.

 

# Konferenssin yhteydessä käytiin mm. erittäin mielenkiintoinen keskustelu, jonka teemana oli suomalainen ja venäläinen näkemys vuodesta 1917. Suomalaisina asiantuntijoina olivat professorit Henrik Meinander ja Kimmo Rentola. Tuohon teemaan kannattaa palata lähemmin.

   Esillä oli myös armenialaisten kohtalo. Tuoreissa uutisissa on kerrottu, miten Turkissa on tulistuttu, kun Saksan liittopäivät julisti Turkin armenialaisten joukkotuhoamisen kansanmurhaksi. Tämä on kipeä kysymys, joka kuuluisi ensi tilassa maailmanjärjestö Historians without Bordersin pöydälle. Kyseessä on yksi historian karmeimmista tapahtumista. Tästä konferenssin teemaan erinomaisesti sopivasta aiheesta käytiin erittäin dramaattinen keskustelu. Aiheeseen kannattaa palata erikseen.

   Erkki Tuomiojan johtamaan historioitsijoiden verkoston komiteaan valittiin hyvin ansioitunutta väkeä, muun muassa Ruotsin entinen pääministeri Carl Bildt, brittiläisen Oxfordin yliopiston kansainvälisen historian professori Margaret MacMillan ja johtava tutkija Sergei Zhuravljev Venäjän tiedeakatemiasta. Mukaan tuli myös Australian Monash-yliopiston professori Christina Twomey Melbournesta. Australian SBS Radion ja Suomi Newspaperin avustajana haastattelin häntä tilaisuuden ”loppukaronkassa” ravintola Kaisaniemessä. Hän oli hyvin tyytyväinen konferenssiin ja täynnä intoa edistämään verkoston arvokkaita päämääriä.

   Aloite kansainvälisen verkoston perustamiseen tuli Historioitsijat ilman rajoja Suomessa -yhdistykseltä. Sen järjestämä Historian käyttö ja väärinkäyttö konflikteissa -konferenssi  keräsi Helsinkiin noin 300 osanottajaa eri puolilta maailmaa.

   Historioitsijoidenkin olisi pystyttävä lähestymään myös ja ennen kaikkea kipeimpiä ja kiistanalaisimpia kysymyksiä. Se ei ole helppo tehtävä eikä aina vaaratonkaan. Mutta tuskinpa historioitsijan ammatti on ainakaan vielä läheskään yhtä vaarallinen kuin journalistin, joista jopa kymmenet joutuvat joka vuosi luopumaan hengestään totuuden sanaa levittäessään.

   Konferenssissa hyväksyttiin julistus, joka on tarkoitettu myöhemminkin verkoston jäseniksi ilmoittautuvien allekirjoitettavaksi. Verkoston tavoitteiden saavuttamiseksi julistus myös korostaa, että historiallisten arkistojen ja lähdeaineistojen tulee olla tutkijoille avoimia.

   Lisätietoa: Website: http://www.historianswithoutborders.fi/en/ 

 

KUVAT:

1. Presidentti Martti Ahtisaari (vas.) ja Helsingin yliopiston kansleri Thomas Wilhelmsson kansainvälisessä historiakonferenssissa. Kuva: Timo Uotila. 

2. Historioitsijat ilman rajoja –konferenssin kansainvälistä osanottajajoukkoa yliopiston juhlasalissa. Kuva: Timo Uotila. 

3. Professori Romila Thapar Intiasta puhuu. Kuva: Timo Uotila. 

4. Vuodesta 1917 keskustelevat vasemmalta professorit Sergei Zhuravlev, Kimmo Rentola ja Henrik Meinander.  Kuva: Timo Uotila.

5. Erkki Tuomioja ja professori Christina Twomey Australiasta. Kuva: Timo Uotila. 

6. Irlannin ex-ulkoministeri Eamon Gilmore Paasikivi-Seurassa. Kuva: Timo Uotila. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Kerroin tästä merkittävästä historioitsijoiden konferenssista myös raportissani maailman suurimmalle maahanmuuttajaradiolle SBS:lle Australiaan. Se alkaa kohdassa 14:55:
http://www.sbs.com.au/yourlanguage/finnish/fi/cont...
Kirjoitin konferenssista myös Australian Suomi Newspaperissa, jolle välitän Suomi-tietoutta.
Nyt verkostoa tarvittaisiin ratkomaan armenialaiskysymystä, joka on noussut taas esille.
Uutisissa on kerrottu, miten Turkissa on tulistuttu, kun Saksan liittopäivät julisti Turkin armenialaisten joukkotuhoamisen kansanmurhaksi. Tämä on kiperä kysymys, joka kuuluisi ensi tilassa maailmanjärjestö Historians without Bordersin pöydälle. Kysymyksessä on yksi historian karmeimmista tapahtumista.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Sain ex-ulkoministeri Erkki Tuomiojalta tällaisen viestin:

Hyvä Timo
Kiitos linkeistä ja kommenteistasi. Konferenssimme osoitti monin tavoin miten tarpeellisesta aloitteesta on kyse, Eritoten Turkki-Armenia-1915 työpaja oli tästä hyvä esimerkki. Onnistunut konferenssi on virittänyt odotukset jatkosta aika korkealle ja yritämme parhaamme mukaan niihin vastata.
ystävällisin terveisin
Erkki Tuomioja

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Sain ex-ulkoministeri Erkki Tuomiojalta tällaisen viestin:

Hyvä Timo
Kiitos linkeistä ja kommenteistasi. Konferenssimme osoitti monin tavoin miten tarpeellisesta aloitteesta on kyse, Eritoten Turkki-Armenia-1915 työpaja oli tästä hyvä esimerkki. Onnistunut konferenssi on virittänyt odotukset jatkosta aika korkealle ja yritämme parhaamme mukaan niihin vastata.
ystävällisin terveisin
Erkki Tuomioja

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Ex-ulkoministeri Erkki Tuomioja siis kertoo, että konferenssimme osoitti monin tavoin miten tarpeellisesta aloitteesta on kyse, Eritoten Turkki-Armenia-1915 työpaja oli tästä hyvä esimerkki. Onnistunut konferenssi on virittänyt odotukset jatkosta aika korkealle ja yritämme parhaamme mukaan niihin vastata.

Keskustelun on pakko jatkua.
Tänään su 5.6. Hufvudstadsbladetissa on Anna-Lena Laurénin erinomainen ja laaja, pintaa syvemmälle menevä haastattelu Eurovision laulukilpailun voittaneesta Krimin tataareita edustavasta Jamalasta. Hänen äitinsä on armenialainen, siis tuosta toisesta sorretusta kansallisuudesta. On paradoksaalista, että Jamalan voittoa on juhlittu Turkissa "turkkilaisten voittona", koska tataarin kieli on turkin sukuinen.
("Jag har visat att det finns en rättvisa", HBL 5.6.2016)
Näistä todella erikoisista, mutkikkaista ja äärimmäisen tärkeistä kysymyksistä on aihetta kirjoittaa vielä monta blogia Historioitsijat ilman rajoja -hengessä.