TimoUotila1 Elämän tragikomediaa

Maanmainio Ressu-koulu täyttää 125 vuotta

  • 1.
Ressun lukio Helsingissä Elias Lönnrotin patsaan takana.
Kuva: Timo Uotila
    1. Ressun lukio Helsingissä Elias Lönnrotin patsaan takana. Kuva: Timo Uotila
  • 2.
Ressun opettajia v. 1954. Keskellä istuu rehtori Eino Cederberg.
    2. Ressun opettajia v. 1954. Keskellä istuu rehtori Eino Cederberg.
  • 3.
Penkkariajelulle lähdössä v. 1958.
    3. Penkkariajelulle lähdössä v. 1958.
  • 4.
Muhkea Ressun 125-vuotiskirja Opin portaat Timo Uotilan sylissä.
    4. Muhkea Ressun 125-vuotiskirja Opin portaat Timo Uotilan sylissä.
  • 5.
Opin portaat –kirjan toimittaja Juuso Salokoski (vas.) ja entinen ressu Ilkka Uotila.
Kuva: Timo Uotila
    5. Opin portaat –kirjan toimittaja Juuso Salokoski (vas.) ja entinen ressu Ilkka Uotila. Kuva: Timo Uotila
  • 6.
Entinen ressu Pentti Arajärvi tutkii Opin portaat –teosta.
Kuva: Timo Uotila
    6. Entinen ressu Pentti Arajärvi tutkii Opin portaat –teosta. Kuva: Timo Uotila
  • 7.
Entisiä ressuja Ateneumin kahviossa.
Kuva: Timo Uotila
    7. Entisiä ressuja Ateneumin kahviossa. Kuva: Timo Uotila

# Näinä aikoina 125 vuotta täyttävä Ressun lukio eli lyhyemmin Ressu sijaitsee niin keskellä Helsinkiä kuin mahdollista Kalevankadulla lähellä Helsingin ainoaa melkein-pilvenpiirtäjää Hotelli Tornia. Kalevankatu oli Ressun perustamisen aikoihin v. 1891 Wladimirinkatu. Helsingissä puhuttiin noihin aikoihin enemmän ruotsia ja venäjää kuin nykyään. Suomenlinnassa oli suurehko venäläinen varuskunta.

   Keväällä 1891 julkaistiin uudessa sanomalehdessä Päivälehdessä ilmoitus, jossa pyydettiin halukkaita ilmoittautumaan koulun oppilaiksi. Helsingissä oli tuohon aikaan viisi ruotsinkielistä ja vain kaksi suomenkielistä oppikoulua.  

   Ressusta eli reaalikoulusta muodostui enemmän maanläheinen koulu kuin muutamia vuosia vanhemmasta Norssista, jossa luettiin latinaa ja jopa kreikkaa. Sanottiinkin aikoinaan, että Ressusta valmistuu insinöörejä ja Norssista humanisteja ja taiteilijoita.

   Kuluneiden 125 vuoden aikana Ressusta on valmistunut muhkea joukko Suomen poliittisia vaikuttajia, tiedemiehiä, taiteilijoita ja julkkiksia. Koulun alkuvuosina sen penkkejä kuluttivat vaikkapa tuleva ulkoministeri Väinö Tanner ja tuleva kirjailija Joel Lehtonen.

   Ressun oppilaina on ollut poliittisia vaikuttajia sekä oikealta että vasemmalta. Runsaasta joukosta voitaisiin mainita vaikkapa Akateemisen Karjala-Seuran aktivisti Vilho Helanen ja punakenraali Tuure Lehén. Entisiä ressuja ovat myös demariministerit, isä Olavi ja poika Seppo Lindlblom. Entisiä ressuja olivat myös UKK:n pojat Matti ja Taneli. Mutta eipä kannata jatkaa loputonta listaa. Pannaanpa vain lyhenne j.n.e…

 

# Minulla oli ilo ja kunnia opiskella Ressussa 1950-58. Noihin vuosiin mahtuu suuri määrä sattumuksia, joista olen kertonut päiväkirjoissani. Vilkaiskaamme merkintää päivältä 28.3.1958, jolloin oli ylioppilaskirjoitusten äidinkielen koe:

   Menin Puistolasta keskustaan 8.00-autolla. Perillä totesin, etten tullut paikalle yhtään liian aikaisin. Ennen kirjoituksia riitti valmisteluja: eväiden järjestäminen lautaselle, kynien valinta, nimenhuuto. Paikat oli arvottu. Sain numeron 35, joka oli oikeanpuoleisessa kulmassa. Pöydällä olivat viralliset paperit valmiina. Hieman jälkeen klo yhdeksältä rehtori Ilmari Havu mursi sinetit ja otti kirjoitusten aiheet esille. Noiden juhlallisten toimien jälkeen alkoi aivotyö: oli valittava sopiva aihe. Emmin pitkään, kirjoittaisinko ”vapaudesta” vai ”rikkaista ja köyhistä” Minna Canthin hengessä. Valitsin lopulta jälkimmäisen.

   Opettajat kaatoivat kokelaille kahvia. Meistä pidettiin niin hyvää huolta, että ihan kouristi mieltä, ellei pääse hyvään tulokseen. Jo eläkkeelle jäänyt rehtori Eino Cederberg valvoi monta tuntia näitä kirjoituksia ja otti tekstit vastaan.  Hän oli ollut takavuosina meidän opettajamme.

   Tunsi olleeni hiukan ”ylikunnossa” enkä saanut mielestäni parasta itsestäni irti. Silti sain äidinkielestä laudaturin. Ja seuraavana päivänä odottivat lyhyen saksan ja latinan kokeet. Ne oli kirjoitettava samana päivänä.            

 

# Ressun 125-vuotisjuhlan kunniaksi on valmistunut iso ja painava teos Opin portaat, jossa kerrotaan koulun historiasta ja jossa on myös oppilasmatrikkeli. Muhkean kirjan päätoimittaja on Entisen Suomalaisen lyseon oppilaiden eli ESLOKin puheenjohtaja Juuso Salokoski. Kirjoitin tuohon teokseen päiväkirjojeni pohjalta hiukan ressun muistoja Ressusta  1950-luvulta.

   Ressun 125-vuotisjuhla on Finlandia-talossa lauantaina 7.5.2016 klo 15. Lisätietoja: www.ressut.net

 

P.S.

Suomen kielen perussanakirjan mukaan ressu tarkoittaa raukkaa, rukkaa, parkaa, reppanaa. Tässä jutussa on kuitenkin kyseessä Helsingin eli stadin slangin sana, joka tulee koulun alkuperäisestä nimestä Reaalilyseosta: Ressun kundit on aina skabannut Norssin kundien kanssa…

   Yleiskielessä Ressu tarkoittaa Ressun lukion koulua ja ressu nykyistä tai entistä ressun oppilasta. Kirjoittaisin tuon oppilaan nimen mielelläni myös isolla kirjaimella, mutta kielipoliisit eivät ole toistaiseksi sallineet.

 

 

Kuvat:

1.

Ressun lukio Helsingissä Elias Lönnrotin patsaan takana.

Kuva: Timo Uotila

2.

Ressun opettajia v. 1954. Keskellä istuu rehtori Eino Cederberg.

3.

Penkkariajelulle lähdössä v. 1958.

4.

Muhkea Ressun 125-vuotiskirja Opin portaat vanhan ressun Timo Uotilan sylissä.

5.

Opin portaat –kirjan toimittaja Juuso Salokoski (vas.) ja entinen ressu Ilkka Uotila.

Kuva: Timo Uotila

6.

Entinen ressu Pentti Arajärvi tutkii Opin portaat –teosta.

Kuva: Timo Uotila

7.

Entisiä ressuja Ateneumin kahviossa.

Kuva: Timo Uotila

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Joku saattaa ihmetellä, miksi näissä tämän kirjoituksen kuvissa on vain vähintään keski-ikäisiä Ressun miehiä. Tuo "Opin portaat" -teos on nimittäin keskittynyt ensi sijassa vuosien 1951-1976 oppilasmatrikkeleihin. Sen jälkeen Ressusta tuli yhteiskoulu, jonka oppilaskunnassa etevät tytöt näyttelevät tärkeää osaa.

Tähän teokseen on myös jo Sofia Simola (synt. 1997) kirjoittanut mielenkiintoisen artikkelin "Ressut, jotka neuvottelivat Kansallispankin ja Yhdyspankin fuusion". Sofia Simola on Ressun lehden "Pärskeiden" toimituskunnan jäsen. Niin olin minäkin aikoinani, minkä täten tässä ylpeänä ilmoitan.

Taisto Leinonen

Ressun ja Norssin välinen kilpailu on vähän kuin Germania vs. Rooma.
Norssi viettää syksyllä 150-vuotisjuhlaa, Ressu 125-v. Aikuinen vs. kapalolapsi.
Kun Norssi juhli 125-v juhlaa Finlandia-talossa, osallistujia oli yli 1000, tarjottava meinasi loppua kesken.

Norssien humanismi on valmistautumista elämään ("Non scholae sed vitae discimus"). Poikani oli latisnistinorssi, mutta hänestä tuli sairaalatekniikan insinööri. Ei ole haitaksi ymmärtää lääkärilatinaa.
Sattumalta omat oppivuoteni (1950-1958) ovat samat kuin Uotilan, joten lienen kompetentti kommentoimaan.
Eilen oli Norssin päivä. Meitä pitkän matematiikan lukijoita (alkuaan 26 kpl, ei latinisteja) pöydässä oli 10 (kolme DI-kaveria estyneitä tulemaan). Tossusta Norssiin siirtynyt mat/fys-opettaja Pentti Kattainen ei opettanut kuten lukiolaisia vaan kuten yliopistolaisia. Tulos: 12 DI, 2 opistoins., 3 lääkäriä. Että se siitä norssien "humanistisuudesta".

Koulujen kasvateilla on turha ratsastaa. Eihän Norssilla ole esittää muuta kuin Mika Waltari, Pentti Saarikoski ja muutama muu vähemmän tunnettu. Hieman sivujuonteena Jean Sibelius sivuaa norsseja, sillä normaalilukion oikeudet siirrettiin Hämeenlinnasta Norssiin.

Eilisessä illallispöydässä ohimennen todettiin, että Max Jacobsson olisi ehkä päässyt norssina YK:n pääsihteeriksi, mutta yksi pelin torppaajista oli suuresti arvostettu UKK. Anyhow, isoveli (N) ja pikkuveli (R) ovat samaa hienoa perhettä ja muut ovat nousukkaita. (Ai niin, systeri on tyttönorssi, mutta se on aivan eri juttu.)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Appeni oli Norssissa opettajien opettajana. Hän sairastui noin 50-vuotiaana ja hänen tilalleen tuli L.Arvi Poijärvi. Olen Norssista paljon kuullut ja olen sitä arvostanut. Yliopistossa opettajanani ja sittemmin Umeåssa gentiikan professorina toiminut A. Saura oli norssilaisia. Taisi näitä norssilaisia olla Arvo Salokin. Tuli vain hänen nimensä mieleen Eläinmuseon ajoista. Eihän siellä vaikuttanut, mutta hänen kaverinsa Lasse Sammalisto vaikutti. Eivät yhtä kuuluisia kuin Timo Uotilan mainitsemat henkilöt.

Pentti Arajärvi ja Tarja Halonen olivat talvella Ranskan Polyneisiassa siinä Helsingin yliopiston alumni seurueessa kuin mekin mieheni kanssa. Eipä sielläkään kouluista tullut puhetta.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset