TimoUotila1 Elämän tragikomediaa

Kaupallinen media ja Yle ovat molemmat elintärkeitä

# Olin jo surullinen 1990-luvun alussa, kun paperinen Uusi Suomi joutui lopettamaan. Olen myös seuraillut murhemielellä vasemmistolehtien Demarin ja sittemmin Demokraatin ja Kansan Uutisten vaikeuksia.  Kuulin juuri levottomin ajatuksin, että Hesarilla ja Sanomallakaan ei mene hyvin, vaan leikkauksia on tiedossa.

   Olen hyvin surullinen kertoessani lehtitilauksia kerääville nuorille pätkätyöntekijöille, että minulla ei ole varaa tällä hetkellä näiden muutaman lisäksi tilata yhtäkään paperilehteä lisää. Nuoremmille ikäpolville lehtitilausten kauppaaminen alkaa olla lähes toivotonta. He ovat tottuneet hakemaan tietonsa netistä.

   Olen myös hyvin surullisena seuraillut tv:n Nelosen uutisten näivettymistä ja MTV3:n uutisten tylyjä irtisanomisneuvotteluja.

    Monet ovat tässä tilanteessa kääntäneet syyttävän sormensa Ylen suuntaan. Olen vahvasti toista mieltä. Minusta parlamentaarisesti valvottua julkisen vallan mediaa tarvitaan juuri tällaisessa tilanteessa entistä kipeämmin. Monien arvostelema Yle-vero on erinomainen keino tämän toiminnan rahoittamiseksi.  

   Kaupallinen viestintä pyrkii omissa vaikeuksissaan kuihduttamaan julkisen palvelun. Tätä kehitystä vastustaa dosentti ja MTV:n entinen johtaja Seppo Sisättö Suomen Kuvalehdessä  27/2015. Olen paljossa samaa mieltä kuin Sisättö, jota viimeaikainen MTV:n kehitys on varmaan opettanut kovalla kädellä.

   Tekninen kehitys on pannut kaupallisen viestinnän uuteen tilanteeseen, jossa ansaintalogiikka olisi pantava uuteen pohdintaan. Ei todellakaan ole oikein ryhtyä ”rankaisemaan” tilanteesta julkisen palvelun radio- ja tv-palvelua, koko kansan Yleä, jonka toiminta kustannetaan nykyään ainoalla oikealla tavalla eli verolla. Aikaisempia radio- ja tv-lupia ”maksoivat vain rehelliset”.

 

Ylellä mediamurroksessa hyvin tärkeä rooli

# On siis vedettävä kädet irti Ylestä. Kansalla on oikeus laadukkaisiin ohjelmasisältöihin, niin kuin Sisättö kirjoittaa. Lisäksi Ylellä on ohjelma-alueita, joita kaupallisen median on mahdotonta hoitaa. Esimerkiksi lastenohjelmien yhteyteen ei sovi liittää mainoksia. Samoin kaupallinen ansaintalogiikka ei varmaan toimi ns. korkeakulttuurin piirissä. Mikään mainos-tv ei voisi ylläpitää sinfoniaorkesteria. Ylen kuuluu myös välittää koko kansalle ilman mainoksia vaikkapa olympiakisat, joiden kaupallistumisesta on ilmoilla hälyttäviä uutisia.

   Kaikissa sivistyneissä demokratioissa on Ylen kaltainen julkisen vallan radio- ja tv-järjestelmä. Englannissa on näinä aikoina käyty hieman samanlaista keskustelua BBC:stä kuin Suomessa Ylestä.

   Ylen kaltaisen mediatalon kuuluu hoitaa myös maahanmuuttajien ohjelmatarpeet. Näinä Ukrainan kriisin aikoina on äärimmäisen tärkeää, että Yle tarjoaa myös venäjäksi suomalaista näkökulmaa. Muuten Suomen venäjänkielinen vähemmistö jäisi pelkästään Kremlin informaatiovyöryn armoille. Tunnen tilanteen, koska olin tuottajana panemassa alulle Ylen venäjänkielisiä radiolähetyksiä ”glasnostin” kaudella v. 1990: http://yle.fi/uutiset/novosti/  

   Australia on maailman maista parhaiten hoitanut maahanmuuttajien ohjelmatarpeet. Siellä on erillinen verovaroilla toimiva valtion yhtiö Special Broadcasting Service (SBS), joka on jo 40 vuotta valmistanut maahanmuuttajakielillä radio- ja tv-ohjelmia. SBS:n 74:n radiokielen joukossa on suomi. Tiedän hyvin, koska olen avustanut noita lähetyksiä jo 1990-luvun alusta alkaen: http://www.sbs.com.au/yourlanguage/finnish

   Australian SBS-yhtiön tehtävät ovat Suomessa osa Ylen velvoitteita. Lisäksi Ylellä on tärkeä rooli mahdollisten kriisiaikojen tiedon välittäjänä. Siinä mielessä oli uskomatonta, että Yle rahavaikeuksissaan 1990-luvulla myi jakelutekniikkansa ulkomaalaisille toimijoille.

   Olen Sisätön kanssa samaa mieltä siitä, että Ylen ohjelmapoliittinen päätösvalta kuuluu viestinnän ja kulttuurin ammattilaisille. Olen kyllä myös sitä mieltä, että myös eduskuntapuolueiden yhteisellä hallintoneuvostolla on oma roolinsa. On tärkeää, että jokainen suomalainen poliittisista näkemyksistä riippumatta voi tuntea Ylen omakseen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Blogi herätti ja vaikutti myös ajatteluuni. Mitenkä saisimme tänne muuttaneet tuntemaan maatamme ellei heille ole omalla kielellä ohjelmia. Silloin, kun ei ymmärrä maan kieltä, ei voi oppia juuri mitään maan tavoista ja kulttuuristakaan. Vie melko pitkään aikuiselta oppia riittävästi suomenkieltä, että ymmärtää sitä mitä media tarjoaa. Somalinkielistä ohjelmaa tai uutisia suomesta ei ole vielä näkynyt.

Työmatkalta tullessa vuosia sitten (presidentti Halosen aikaan) keskustelin taksinkuljettajan kanssa. Taksinkuljettaja kertoi, että häneltä oli mennyt 15 vuotta ennen kuin oppi riittävästi suomea. Sen jälkeen hän oli käynyt kouluja ja hankkinut tutkintoja.

Kielitaidon puutteet näkyvät myös nuorilla tänne muuttaneilla, vaikka kouluja käyneilläkin, jos heillä ei ole suhteita oman piirinsä ulkopuolelle. Kieli jää pinnalliseksi eikä kirjoitustaitokaa oikein kehity. Media on tärkeä ja sillä pitäisi olla selkeä rooli kotouttamistehtävässä.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Irja Laamanen, #1.
Ilman maan pääkielen taitoa kestää loputtoman kauan, ennen kuin ymmärtää mitään maan kulttuurista, historiasta ja elämäntyylistä. Siksi maahanmuuttajien kielillä valmistetut Suomea esittelevät radio- ja tv-ohjelmat ovat kullan arvoisia.

On omituista, että vain Australia näyttää kunnolla ymmärtäneen tämän. Siellähän on maahanmuuttajalähetyksiä kerrassaan 74 kielellä, mm. suomeksi. Näitä radiolähetyksiä Australialla on ollut jo 40 vuoden ajan. Tätä seikkaa on juhlistettu SBS:n lähetyksissä.

Suomen Ylen venäjänkieliset lähetykset ovat erittäin tarpeellisia, koska Venäjällä annetaan maailman tapahtumista peräti erilainen kuva kuin meillä Suomessa ja lännessä.

On todella outoa, että meillä ei ole Ylessä somalinkielisiä lähetyksiä. Sellaiset olisivat hyvin tarpeellisia äärimmäisen erilaisten kulttuurien vuoksi. Somalit ovat lisäksi muslimeja, joten keskinäisiä epäluuloja riittää.